Hyviä uutisia hallitukselle: ympäristötoimia voidaan toteuttaa rasittamatta valtion kassaa

Hallitus valmistautuu parhaillaan puoliväliriiheen, jossa linjataan sekä valtion varojen käytöstä tulevina vuosina että hallituksen loppukauden tavoitteista. Ilmasto ja luonto ovat olleet Petteri Orpon hallituskauden kärsijöitä, kun luonnonsuojelun rahoitusta on leikattu ja päästövähennyksiä vesitetty esimerkiksi liikenteessä. Tämän on aika muuttua, sillä ympäristötoimiin verrattuna toimimattomuuden hinta on jo lähitulevaisuudessa moninkertainen. 

Luonnonsuojeluliitto on koostanut hallituksen työn tueksi kustannusneutraalin paketin ilmasto- ja luontotoimia

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavat toimet ovat tällä hetkellä ensisijaisia, ja ne tukevat samalla myös luonnon monimuotoisuutta. Maankäyttösektorin toimet ovat myös välttämättömien taakanjakosektorin päästövähennysten rinnalla verrattain kustannustehokkaita. 

Keskeisin yksittäinen keino hiilinielujen kasvattamiseksi on hakkuutason kohtuullistaminen. Hakkuita olisi laskettava nykyisestä yli 70 miljoonasta kuutiosta korkeintaan 55–60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tämä olisi elintärkeää ylisuurista hakkuista kärsivän luonnon monimuotoisuudenkin kannalta. 

Hakkuutason kohtuullistamisen lisäksi hiilinieluja voidaan kasvattaa myös kevyemmillä keinoilla. Puuston ikä- ja läpimittarajat on palautettava metsälakiin ja metsien kiertoaikoja pitäisi pidentää, jotta metsiä kasvatettaisiin vanhemmiksi. Turvepeltojen merkittävien päästöjen rajoittamiseksi on tuettava turvepeltojen vettämistä sekä kosteikkoviljelyä.

Ympäristötoimia voitaisiin rahoittaa ilmastolle ja luonnolle haitallisia tukia karsimalla. Niistä keskeinen on puupohjaisten polttoaineiden veroetu. Sen karsiminen porrastetusti toisi valtion kassaan 440 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana, eli 110 miljoonaa euroa vuodessa. Verotuen poistaminen auttaisi merkittävästi ilmastoa ja tukisi luonnon monimuotoisuutta sekä ohjaisi puuta polton sijaan korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. 

Maankäytön muutosmaksu hillitsisi metsäkatoa ja toisi arvioiden mukaan puolestaan pottiin noin 30 miljoonaa euroa lisää vuodessa. 

Ensimmäisen vuoden aikana hallituksella olisi siis jo 140 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa, jolla voidaan rahoittaa hiilinielujen vahvistamista, päästöjen vähentämistä ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että raha käytettäisiin näin:

• 25 miljoonaa euroa metsien kiertoaikojen pidentämiseen
• 25 miljoonaa euroa turvepeltojen vettämiseen ja kosteikkoviljelyyn osana maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa
• 30 miljoonaa euroa avustuksiin öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi asuinrakennuksissa
• 60 miljoonaa euroa luonnonsuojelun rahoituksen vahvistamiseksi

Kun puunpolton veroedusta luovutaan asteittain, siitä saatavia  verotuloja on kohdennettava hiilinieluja vahvistavan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman muihin toimiin seuraavina vuosina. 

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa myös, että Suomessa on edelleen monia muitakin ympäristölle haitallisia tukia, joista täytyy luopua.

Voit lukea koko ehdotuksen täältä.