Järjestöt ehdottavat Mustionjoelle ennallistamista ja jatkuvaa virtaamaa patojen ohi – hyötyjänä myös raakku

Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Uudenmaan piiri, Luontoliitto ry, Virtavesien hoitoyhdistys ry ja Villilohi ry ovat jättäneet ely-keskukselle vireillepanopyynnön Mustionkosken, Peltokosken ja Billnäsin vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta ja joen ennallistamisen aloittamisesta. Samalla pyydetään selvittämään Åminneforsin vesivoimalaitoksen lupatilanne. Mustionjoen neljän pienvesivoimalan yhteenlaskettu nimellisteho on vain 6,5 megawattia, mikä vastaa yhtä tyypillistä maalle pystytettävää uutta tuulivoimalaa.

“Pienten vesivoimaloiden osuus Suomen sähköntuotannossa ja säätövoimana on vähäinen, mutta niiden aiheuttama haitta kalakannoille ja muulle virtavesiluonnolle on suuri”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi.

Järjestöjen mukaan voimaloiden lupaehtoihin on kirjattava, että vesivoimaloiden omistaja takaa kalojen ylös- ja alasvaelluksen sekä riittävän ja jatkuvan veden virtauksen patojen ohi.

Raakkukin hyötyy

Mustionjoki kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan uhanalaisen raakun eli jokihelmisimpukan takia, ja Mustionjoki onkin eteläisen Suomen viimeisiä raakkujokia. Raakku ei kuitenkaan lisäänny ilman isäntäkalojaan lohta tai taimenta, jotka eivät joen patoamisen takia pääse kutemaan Mustionjoessa.

Tähänastiset toimet raakun hyväksi ovat olleet tehottomia ja kalliita yhteiskunnalle. Raakun auttaminen edellyttää lohien ja taimenten auttamista. Lohen kutemista ei kuitenkaan auta se, että kala pääsee uimaan merestä patoaltaiden läpi Lohjanjärveen. 

“Lohi kutee koskissa ja siksi on tärkeää selvittää, voitaisiinko edes yksi pato avata ja ennallistaa Mustionjokeen oikea koski. Kalankulun lisäksi kaikkien voimalapatojen ohi on saatava riittävä ja keskeytyksetön veden virtaus eli ympäristövirtaama”, Sahi toteaa.

Mustionjoki oli ennen patoamista Uudenmaan merkittävin lohijoki. Lohi hävisi, kun jokiuoma 1950-luvulla lopulta padottiin täysin ja viimeiset kosket hukkuivat patoaltaisiin. Jo rakennetut tekniset kalatiet eivät ole tuoneet takaisin vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Lohen ja taimenen kulku teknisiä kalateitä pitkin on ollut vähäistä.

Lue lisää:

Vireillepanopyyntö Mustionjoen voimaloiden kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi ja ennallistamisen aloittamiseksi

Lisätietoja: 

Virpi Sahi, kehityspäällikkö, p. 050 308 2457, virpi.sahi@sll.fi