Jättipalsamin torjunta kotipihalla ja suuremmissa talkoissa

Artikkeli päivitetty 20.8.2020

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) kuuluu Suomen tunnetuimpiin haitallisiin vieraskasvilajeihin jättiputkien, komealupiinin ja kurtturuusun ohella.

Jos jättipalsami ei ole sinulle vielä tuttu tapaus, tutustu ensin lajin ominaisuuksiin ja leviämiskykyyn vieraslajiportaalin lajikortista: https://vieraslajit.fi/fi/lajit/MX.39158/show

Kuva: Jättipalsami siementaimena, juuri ennen kukkien ilmestymistä sekä kukkivana, kypsien siemenkotien kanssa.

Jättipalsami kuuluu EU:n haitallisten vieraslajien listalle, joten maanomistajan tulee

1) hävittää lajin kasvusto omalta tontiltaan ja

2) estää sen leviäminen tontin ulkopuolelle.

Muistathan, että haitallisten vieraslajien torjunta ei kuulu jokamiehen oikeuksiin – maanomistajan lupa on aina pyydettävä ennen torjuntatoimien aloittamista.

Kun suunnittelet jättipalsamin kitkentää, ota nämä asiat huomioon:

Missä kasvusto sijaitsee?

• Vain omalla tontillasi: voit ryhtyä heti toimeen. Kitke jättipalsamit vetämällä ne käsin irti maasta. Jos kukintoja ei ole vielä kehittynyt, voit laittaa kasvijätteen huoletta esimerkiksi omaan kompostiin, mieluiten suljettuun malliin.
• Kasvusto on levittäytynyt oman tonttisi lisäksi naapurin tai kunnan omistamalle tontille: Suunnittele lajin torjunta yhdessä naapurin kanssa tai ota yhteyttä kuntaan ja ilmoita joko haluavasi kitkeä jättipalsamin samalla myös kunnan alueelta tai ehdota yhteistyötä.
• Kasvusto sijaitsee kunnan maalla ja haluat järjestää kaikille avoimet kitkentätalkoot: ilmoita suunnitelmastasi hyvissä ajoin kunnalle ja neuvottele mahdollisesta avusta talkoolaisille (työhanskat, eväät ja virvokkeet, mahdollinen kuljetuspalvelu kasvijätteelle paikalliseen jätekeskukseen tjms).

HUOM! Muistathan, että yksityishenkilön järjestämiin talkoisiin osallistuvat henkilöt toimivat omalla vastuullaan, mikä on hyvä myös mainita tapahtuman alussa. Paljon yleisötoimintaa järjestävien tahojen, kuten Luonnonsuojeluliiton tapahtumiin osallistuvat ovat vakuutettuja tapaturmien varalta.

Kuinka usein jättipalsamia kannattaa kitkeä kesän aikana?

Talkoita on hyvä järjestää kesän mittaan useampia samalla kohteella. Tämä voi olla tarpeen alueen laajuuden vuoksi ja lisäksi on tärkeää saada kitkettyä pois ensimmäisten talkoiden jälkeen itäneet tai huomaamatta jääneet yksilöt. Kolmet talkoot kesän mittaan, esimerkiksi kerran kuussa, on hyvä tavoite. Kahdetkin talkoot kesässä ovat tyhjää parempi. Jättipalsamin taimet saavuttavat hyvän kitkentäkorkeuden kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla (Etelä-Suomi).

Tarvittaessa talkoita voi jatkaa jopa syyskuuhun, vaikka siemenet ovatkin jo kypsyneet. Tällöin talkoiden tavoitteena voi ottaa kasvuston leviämisen estäminen. Myöhään kesällä tai alkusyksystä järjestettävissä talkoissa tulee vetäjän opastaa kitkijöitä putsaamaan kengänpohjat ja tarkistamaan vaatteidensa poimut ennen kotiin lähtemistä niihin vahingossa tarttuneiden jättipalsamin siementen varalta.

Miten jättipalsamia kitketään?

Jättipalsami kasvattaa yksivuotisena, ainoastaan siemenestä leviävänä lajina hyvin vaatimattoman juuren. Tämän vuoksi jättipalsamiyksilö on helppo ja tavallisesti kevyt vetää kokonaisena maasta ylös. Varresta kannattaa ottaa hyvä ote läheltä maata, jotta mehevä varsi ei katkeaisi – jättipalsami nimittäin kasvattaa maahan jääneestä varrenpätkästä uuden kukkivan ja siementävän varren. Vedä siis kasviyksilö maasta ylös juurineen. Tästä syystä käsin kitkeminen on usein tehokkaampi torjuntakeino kuin niittäminen.

Suurien kasvustojen taltuttamisessa niittäminen tai metalliketjulla varustetun siimaleikkurin käyttö voi olla tarpeen kesän ensimmäisellä torjuntakerroilla.

Jos haluat vieraslajitalkoihisi mahdollisimman paljon kitkijöitä lähialueelta…

Varmista että kohde on

• hyvien kulkuyhteyksien varrella ja/tai lähellä asutusta
• riittävän pienialainen tai helposti jaettavissa pienempiin osakasvustoihin niin, että näkyviä tuloksia on mahdollista saada aikaan jo yksien talkoiden aikana
• ihmisille tärkeä ja tuttu esim. lähivirkistyskohteena

Talkoiden markkinointi on tärkeää, joten muista

• aloittaa talkootapahtuman mainostaminen vähintään 2 viikkoa ennen kitkentäpäivää
• jakaa tietoa tapahtumasta alueen seuratuimmilla ilmoitustauluilla (myös Facebookin paikallisryhmät)
• ilmoittaa paikallislehdelle/-medialle talkoista ja pyytää toimittajaa mukaan seuraamaan tapahtumaa
• pyytää myös kuntaa jakamaan talkoomainosta kanavillaan
• Ilmoittaa 1. talkoiden tapahtumatiedoissa samalla myös myöhemmin järjestettävien talkoiden päivämäärät.
• haastaa suoraan mukaan naapureita, alueen asukkaita ja paikallisia Martta/Lions/Rotary/Luonnonsuojeluliiton/ Suomen ladun yhdistyksiä.

Talkootapahtuman alussa ja aikana

• Esittele itsesi sekä toivota kaikki paikalle tulleet tervetulleiksi – he ovat päättäneet antaa oman panoksensa lähiluonnon monimuotoisuuden hoitamiselle.
• Mainitse osallistujille, että he osallistuvat talkoisiin omalla vastuullaan, mikäli järjestäjällä ei ole voimassa tapaturmavakuutusta toimintaan osallistuville.
• Koronavirusaikana kitkijöiden on hyvä pitää jatkuvasti 2 metrin turvaetäisyys muihin, ja käyttää työskennellessä kasvomaskia jos se vain on mahdollista.
• Varaathan talkoopaikalle mukaan ensiaputarpeita – pieniä naarmuja tai haavoja voi sattua maastossa työskennellessä.
• Kertaa osallistujille mitä talkoissa on tarkoitus tehdä ja millä tavalla. Etsi valmiiksi kohteelta pari erikokoista jättipalsamia esiteltäväksi ja varmista, että osallistujat tuntevat lajin eivätkä vahingossa kitke mitään muuta kasvilajia.
• Pidä huolta talkoolaisten viihtymisestä ja muistuta heitä pitämään tarvittaessa juoma- tai levähdystaukoja.

Kitkennässä syntyvän kasvijätteen käsittely

Käsittele omasta puutarhastasi kitketyt jättipalsamit eli syntyvä kasvijäte omalla tontillasi tai kuljeta se paikalliseen jätteen vastaanottokeskukseen – puutarhajätettä on kiellettyä dumpata luvattomille tunkioille (jätelaki § 72, roskaamiskielto). Jos talkoot järjestetään kunnan maalla, kysy lupaa läjittää ylöskiskotut palsamit talkoopaikalle yhteen tai useampaan suureen kasaan. Näin toimimalla vältetään jätteen poiskuljettamisen vaatima vaiva ja kustannukset.

Talkootapahtuman lopuksi

• Kiitä kaikkia osallistujia tärkeästä panoksestaan ja kutsu heidät samalla mahdollisiin myöhemmin järjestettäviin. jatkotalkoisiin – voit toivoa heitä tuomaan seuraavalla kerralla myös kaverin mukaan.
• Loppukesästä järjestetyt talkoot: pyydä kaikkia tarkistamaan kengänpohjat ja vaatteiden poimut jättipalsamin siementen varalta – näin varmistatte että osallistujat eivät vahingossa itse levitä palsamia talkooalueen ulkopuolelle.
• Muistuta kaikkia, että jättipalsamin kitkentään kannattaa ryhtyä! Toisena torjuntakesänä huolellisesti torjutun jättipalsamin kasvuston koko on lähes poikkeuksetta vähentynyt jopa murto-osaan edellisen kesän torjunnan tuloksena – samanlaisia rohkaisevia tuloksia on kuulunut ympäri Suomea vuosia järjestetyn talkootyön ansiosta.

Haluatko oppia lisää haitallisista vieraslajeista ja niiden tunnistamisesta ja torjunnasta? Tutustu Luonnonsuojeluliiton ja Marttaliiton ilmaiseen vieraslajiverkkokurssiin Martta-akatemiassa!

Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.

Tämän artikkelin sisältö ja hankkeen viestintä edustaa ainoastaan VieKas LIFE -hankkeen näkemyksiä. EASME/Euroopan komissio ei ole vastuussa artikkelin sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.

Lisätietoja

Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä

• +358 44 3069 546
• markus.seppala(a)sll.fi
• Tutustu VieKas LIFE -hankkeeseen