Juhannuskoivu ja joulukuusi edustavat Suomen metsien tilaa

Valtakunnan metsien inventointi VMI täyttää sata vuotta. Käynnissä on jo kolmastoista VMI-kierros. Luonnonvarakeskus Luke kehuu, että meillä on maailman tarkin metsävarojen seurantajärjestelmä. Varmaan onkin, mutta katselinpa tilastoja vähän tarkemmin.

Ennen vuotta 1977 ei VMI-koealoilta mitattu rinnankorkeudelta alle 2,5 cm:n läpimittaisia runkoja. Mutta tuosta VMI7:stä alkaen on määritetty lajilleen ja mitattu joka ikinen ranka josta rinnankorkeusläpimitta 130 cm korkeudelta saadaan mitatuksi. Ja läpimitta kirjataan millimetrin tarkkuudella. Puuston kasvu- ja hiilinielulaskelmiin luetaan siis mukaan kaikki nekin avohakkuutaimikkoja valtaavat lehtipuutaimet ja -vesat, joilla ei todellisuudessa ole mitään merkitystä metsätalouden kannalta.

Luke tiivistää VMI-tuloksensa puukuutioiksi. Metsien tilaa on maallikon niistä vaikea hahmottaa. Metsätilastojulkaisuissakaan ei ole tapana kuvata puustoa yksilötasolla: minkä kokoisia ovat metsiemme eri puulajien keskimääräiset yksilöt?

VMI-tilastoissa kyllä kerrotaan lajeittain ja metsäkeskusalueittain puiden yksilömäärät eri läpimittaluokissa sekä kuutiotilavuudet hehtaarikohtaisina keskilukuina. Näistä tulin laskeneeksi puuyksilöiden keskitunnuksia koko maan osalta eri lajeille sekä erikseen lehti- ja havupuille.

Tulokset olivat selkeitä ja vähän järkyttäviä. Laadin niistä pienen kirjoituksen, joka julkaistiin Tieteessä tapahtuu -lehdessä keskustelupuheenvuorona.

Runkotilavuudeltaan keskimääräisen suomalaisen havupuun pituus on noin kymmenen metriä ja rinnankorkeusläpimitta 12 senttimetriä. Lehtipuiden keskitilavuutta edustaa seitsemän metriä pitkä ja seitsemän sentin paksuinen yksilö. Tämän perusteella metsiemme yleiskuvaa luonnehtivat nuoret ja varttuvat talousmetsät.

Itse asiassa tilavuuden keskilukua nostaa melkoisesti se, että VMI:n metsävaroihin sisältyvät myös kaikki luonnonsuojelualueet. Koska rungon tilavuus kasvaa kuutiollisesti suhteessa läpimittaan, suojelualueet järeine puineen nostavat runkotilavuuden keskiarvoa, vaikka niiden määrä kokonaisuuden kannalta on varsin vähäinen.

Kun hennoimmatkin puut luetaan, puuston läpimittajakauma aivan luonnollisesti painottuu ohuimpiin rankoihin. Tällaisen vinon kokojakauman kuvaajana keskusarvo eli mediaani on keskiarvoa havainnollisempi tunnusluku. Mediaani saadaan siten, että puut pannaan kokojärjestyksessä jonoon, ja katsotaan jonossa keskimmäisenä olevan puuyksilön koko.

Havupuita on Suomessa noin 30 miljardia yksilöä. Niiden mediaaniläpimitta on noin kuusi senttimetriä. Männyllä mediaani on seitsemän, kuusella neljä senttiä. Lehtipuiden mediaaniläpimitta on alle kaksi senttimetriä. Lehtipuita on yli 50 miljardia yksilöä, ja hieskoivu on niistä ylivoimaisesti runsain.

Maamme havupuista siis puolet on enintään ranteen paksuisia, ja lehtipuista puolet on peukalon paksuisia tai sitä ohuempia. Juhannuskoivu ja joulukuusi edustavat suomalaisen metsäluonnon tyypillisimpiä puuyksilöitä.

Heikki Simola

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja (2001-2004) ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallituksen puheenjohtaja