Juhlavuoden 2018 saavutukset

1. Avohakkuut historiaan! Yli sata vapaaehtoista ympäri Suomea oli mukana keräämässä puolen vuoden ajan kannatusilmoituksia Luonnonsuojeluliiton ja muiden järjestöjen käynnistämään Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen. Aloite saavutti eduskuntakäsittelyyn vaadittavan määrän kannatusilmoituksia jo elokuussa. Kansalaisaloite sulkeutui 17.11.2018. Keskustelua valtion avohakkuiden vaikutuksista retkeilyyn, lajien monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen sekä vesistöihin jatketaan talven yli. Lakialoite menee keväällä 2019 valittavan uuden eduskunnan käsiteltäväksi.
2. Ilmastoherätys eduskunnalle Luonnonsuojeluliiton ja kymmenien muiden tahojen lokakuussa järjestämä Ilmastomarssi Helsingissä keräsi Senaatintorille ja eduskuntatalon portaille jopa 10 000 ihmistä vaatimaan eduskunnalta tekoja ilmaston puolesta. Marssi oli historian suurin ympäristömielenosoitus ja teki vuodesta ilmastovuoden. Talvella järjestöt käynnistävät kampanjan, jolla ilmastosta tehdään vuoden 2019 eduskuntavaalien suurin kysymys.
   
   

   

3. 80-vuotias juhli ja teki uudistuksia Luonnonsuojeluliitto järjesti komeat 80-vuotisjuhlat Turussa elokuussa. Päivän aikana juhlissa vieraili tuhansia ihmisiä. Juhlavuonna järjestö teki myös kaksi merkittävää uudistusta. Jäsenrekisteri- ja verkkosivu-uudistukset yhdistävät luonnonsuojelijat entistä vahvemmaksi voimaksi luonnon puolesta. Vuoden aikana uudistuksiin antoivat panoksensa lukuisat liiton työntekijät, piirit ja paikallisyhdistykset ja aktiivit.
   
   

   

4. Hiilipörssi ennallistaa soita Luonnonsuojeluliitto kehitti soiden ennallistamiseen Hiilipörssin, jonka suosio on ollut suurta: sijoittajia on kertynyt 750 ja rahaa ennallistamiseen 300 000 euroa. Jo kolmen suon, Lestijärven Joutenneva-Tummunneva, Kiviniemen Pekkasuo ja Puolangan Kempaksen, ennallistamissuunnitelmat ovat vauhdissa. Hiilipörssi on onnistunut yhdistämään ihmisten valtavan huolen ilmaston lämpenemisestä ja huolen myös suoluonnon puolesta. Koneen Säätiön rahoitus päättyy kesällä 2019 ja sen jälkeen se jatkaa elämää omillaan.
   
   

   

5. Ympäristöhallinnon puolesta Luonnonsuojeluliitto nousi järjestöistä merkittävimmäksi kriittiseksi ääneksi aluehallinnon uudistukseen liittyvässä ympäristöhallinnon purkamisessa. Liitto nosti uudistuksen epäkohtia esiin viestimällä aktiivisesti esimerkiksi selitysanimaatioiden keinoin lausuntojen rinnalla. Osin työmme tuloksena myös eduskunnan ympäristövaliokunta antoi aiheesta kriittisen lausunnon. Aluehallintouudistus lykkääntyi ainakin vuodella ja edelleen sen tulevaisuus on epäselvä.
6. Saimaannorpan kanta nousi pitkän työn myötä. Luonnonsuojeluliitto on tehnyt vuosia töitä norpalle turvallisten kalastustapojen puolesta: tiedottanut kansalaisille ja lobannut norpan puolesta päättäjille, jakanut nielurajoittimia katiskoihin ja katiskoja verkkonsa luovuttaville sekä tehnyt ympäristökasvatustyötä lapsille. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto on kolannut norpalle tekopesiä ja tehnyt monenlaista työtä norpan hyväksi.
7. Kestävämpää kulutusta
   Uudenlainen kestävän elämäntavan ajatushautomo tuotti raikasta materiaalia sosiaaliseen mediaan ja toi uusia välineitä puhua kestävästä elämäntavasta.
   

   

8. Ensimmäinen Luonnonsuojeluliiton vetämä suuri LIFE-hanke, haitallisiin vieraskasveihin keskittyvä VieKas-LIFE käynnistyi syksyllä. Liitto oli mukana monessa muussa LIFE-hankkeessa, kuten liito-orava ja Freshabit. Jälkimmäisellä kunnostettiin mm. virtavesiä. Liitto oli mukana Susi-LIFE:n ensimmäisellä kierroksella ja hanke pääsi jatkoon.
   
   

   

   Kymmeniä suojeltuja alueita
   

9. Lähes 15 vuotta kestänyt kamppailu Oulun kaupungin mailla sijaitsevan Sanginjoen ulkometsän suojelemiseksi päättyi luonnon kannalta hienosti: 1127 hehtaaria Sanginjoella suojeltiin. Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ja muut paikallistoimijat olivat osaltaan mukana työssä. Päätös oli suojelijoiden mielestä kuitenkin vain erävoitto. Sen mukaan suojeltavaksi tulisi vajaa puolet, 1127 hehtaaria, kaupungin omistamasta 2500 hehtaarin laajuisesta metsäalueesta. Sitä paitsi päätöksestä valitettiin. Ajankohtainen on myös toistaiseksi suojelun ulkopuolisen alueen maankäyttö. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa tarjotaan tavanomaista talousmetsäkäsittelyä, vaikka valtuuston päätöksessä painotus on virkistyskäytön ja monimuotoisuuden vaalimisessa.
10. Tampereelle perustettiin 28.2.2018 Kintulammin luonnonsuojelualue, 547,5 ha, yhdessä aiemman suojelun kanssa 608,5 ha. Piiri ja Tampereen yhdistys ovat esittäneet suojelua vuosien ajan. Kintulammi on suojelun ja retkeilyrakenteiden parantamisen myötä nyt myös erittäin suosittu, kansallispuiston tyyppinen retkeilyalue.
11. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestettiin vuonna 2017 Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, joka kannusti maanomistajia perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojeluliitto ja sen jäsenet sekä Luonnonsuojelun säätiö osallistuivat kampanjaan. Uusia suojelualueita perustettiin vuonna 2017 yhteensä 3 064 hehtaaria. Kunnat suojelivat lisäksi yhteensä 1 980 hehtaaria omia maitaan. Valtio osallistui kampanjaan suojelemalla yksityisten osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan. Valtaosa valtion uusista suojelualueista on Metsähallituksen kohteita, joita on kaikkiaan 94: yli puolet sijaitsee Etelä-Suomessa, 27 Pohjanmaa-Kainuun alueella ja 15 Lapissa. Kohteista enemmän kuin puolet on kokonaan tai osittain luontojärjestöjen esittämässä suojelurajauksessa. Valtion kampanjassa suojelemien kohteiden kokonaispinta-ala on 3 358 hehtaaria. Alueista 378 hehtaaria on ollut jo aiemmin luontokohteina metsätaloustoimien ulkopuolella, esimerkiksi soidensuojelun täydennyskohteina.
12. Luoteis-Venäjälle on vihdoinkin perustettu yli 120 000 hehtaarin kokoinen Laatokan luotojen kansallispuisto. Suomen Luonnonsuojeluliitto on toiminut kansallispuiston perustamiseksi yli 20 vuotta. Kansallispuiston rajaus noudattaa suurelta osin Suomen Luonnonsuojeluliiton ja venäläisen NGO SPOKin jo 2000-luvulla piirtämää rajausta. Juuri ennen puiston perustamista kansallispuiston yksi luonnontilaisimmista alueista, Sammatsaari ympäristöineen, oli vaarassa jäädä öljyjätti Rosneftin huvilarakennusten alle, mutta liiton ja liiton venäläisen NGO Neo Eco Projectin järjestäminen inventointien ansiosta nämäkin alueet saatiin pidettyä mukana kansallispuiston rajauksessa.
13. Suomussalmen kunta teki Metsähallituksen kanssa maavaihdon ja osa hakkuu-uhan alla olleista Syväjärvensärkän metsistä saatiin suojeluun.
14. Kouvolan kaupungin omistaman Kuusankosken Niivermäen 30 hehtaarin METSO-suojelualuetta laajennetaan 15 hehtaarilla Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin 25.4.2018 tekemän aloitteen seurauksena. Nyt suojeltava alue sisältyi kaupungin teettämään METSO-selvityksen alkuperäiseen suojelurajaukseen. Kouvolan kaupunki oli sittemmin tehnyt alueella hieman hakkuita ja oli aikeissa tehdä lisää. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt METSO-tarjouksen, mutta Kouvolan kaupunki ei ole vielä hyväksynyt sitä.
15. Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson ansiosta runsaslahopuustoinen liito-oravan metsä säästyi Kouvolan Inkeroisissa yhteisalueen mailla. Kohde oli jo menossa päätehakkuuseen. Leimikkonauhat oli laitettu noin 8 ha alalle kiinteistöä. Alueelta löytyi liito-oravan papanoita viidestä eri kohtaa, joista kaksi esiintymää kolohaapojen alta. Kolohaapoja ei oltu merkitty säästettäväksi. Kun Luonnonsuojeluliitto kävi paikan päällä ja oli yhteydessä Metsäkeskukseen sekä ELY-keskukseen, asia eteni pikavauhtia. Tieto oli viranomaisilla perjantaina, ja jo seuraavana maanantaina metsä mitattiin ja tiistaina ELY teki suojelutarjouksen. Yhteisalueen hallitus hyväksyi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tarjouksen. Suojelu toteutetaan peräti 17 hehtaarin alalle, tosin valitettavasti 20-vuoden määräaikaisena ratkaisuna.
16. Tampereelle perustetaan 86 hehtaarin Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualue (kaupunginhallituksen päätös 28.5.2018). Piiri ja Tampereen yhdistys ovat esittäneet suojelua vuosien ajan.
17. Hämeenkyrön seurakunnan omistama Hämeenkyrön Kaitajärvenvuorten 17 hehtaarin alue suojeltiin 1.11.2018. Alue täydentää jo aiemmin suojeltua 8 hehtaarin aluetta. Piiri ja Kyrön Luonto ovat esittäneet kokonaisuuden suojelua jo pitkään.
18. Sastamalaan perustettiin 22.10.2018 noin 10 hehtaarin suojelualue METSO-ohjelmassa. Piiri arvioi kohteen ja hoiti byrokratian maanomistajan puolesta.
19. Ylöjärven Kuruun perustettiin 22.10.2018 noin 25 hehtaarin suojelualue Teerinevalle. Kohde kuuluu laajempaan, soidensuojelun täydennysohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaseen suokokonaisuuteen, jota piiri esitti ko. Ohjelmaan.
20. Sisä-Savon luonnonystävät ry teki Rautalammin kunnalle aloitteen kunnan omistaman Tallinvirran vanhan metsän/liito-oravametsän rauhoittamiseksi Suomi 100 merkeissä. Pohjois-Savon ely-keskuksen rauhoituspäätös saatiin vuoden 2018 alkupuolella. Suojelualueen pinta-ala on noin 3 ha.
21. Keuruun seurakunta suojeli Ilovuori-Mäntymäen noin 80 hehtaarin alueen ja kaupunki Päijänteenmäen noin 40 hehtaarin metsäalueen Metso-ohjelmassa. Keurusseudun Luonnonystävät on pitkään ajanut molempien suojelua. Lisäksi Multian seurakunta rauhoitti kovan taistelun jälkeen yhdistyksen aloitteesta Sainsyrjänpuron varren hienot noin 30 hehtaarin korpialueet.
22. Joensuun seudun luonnonystävät ry teki jo vuosia sitten aloitteen Joensuun kaupungille luonnonsuojelualueen perustamisesta Liperin Pärnävaaralle. Viimein Joensuun kaupunki, osana Suomi 100 luontolahjakampanjaa, perusti luonnonsuojelualueen Liperin Pärnävaaralle. Kohteessa on lahopuuta, vanhoja kookkaita lehtipuita, jaloja lehtipuita, vanho- ja, kookkaita havupuita, kalkkivaikutusta, lehtoisuutta ja irtolohkareita/ki-vikkoisuutta. Alueella kasvaa mm. vuorimunkki, tummaneidonvaippa, pahtarikko, lehtoneidonvaippa, pikkutervakko, kirkiruoho ja hirvenkello. Alue on tuoretta lehtoa, puuston ikävaihtelu 1-120 v. Alue on aktiivisessa käytössä oleva lähivirkistysalue.

Metsänhoito

23. Paraisten luonnonsuojeluyhdistys jätti, kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan pyynnöstä, lausunnon metsätaloussuunnitelmasta. Sen ansiosta lisäyksinä päätökseen tulivat seuraavat asiat: kaupunki etsii yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen kanssa jatkuvaan kasvatukseen sopivia palstoja, keskusta-alueen virkistysmetsissä ei tehdä avohakkuita, hakkuista pidättäydytään lintujen pesimäaikana huhti-kesäkuussa, suunnitelman täytäntöönpano tehdään yhteistyötä 3. sektorin kanssa. Etenkin viimeinen kohta on merkittävä ja tarkoittaa käytännössä sitä, että luonnonsuojeluyhdistyksen edustajilla on mahdollisuus nähdä kaupungin metsien hakkuusuunnitelmat etukäteen, jolloin on mahdollista käydä kartoittamassa kohteita sekä tehdä esimerkiksi ehdotuksia säästettävistä kuviosta tai kuvionosista, jättöpuuryhmien sijoittelusta ja informoida esim. uhanalaisten lajien esiintymistä tai elinympäristöistä kaupungin virkamiehiä.
24. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtiin väliaikainen hakkuukielto Oulujärven saarille Luonnonsuojeluliiton valituksen johdosta. Asia odottaa lopullista ratkaisuaan.
25. Helsingissä saatiin ELY tekemään maastokatselmus Kumpulan liito-oravahakkuille. Luonnonsuojeluliiton Helsingin luonnonsuojelyhdistys Helsy ja Kumpula-seura tekivät hallintopakkovaatimuksen asiasta.
26. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys on jatkanut kaupungin ympäristö- ja puistotoimen kanssa hyvää yhteistyötä ja yhdistys on päässyt vaikuttamaan mm. metsänhoitokohteisiin ja menetelmiin. Käytännön saavutuksina yksi lintukosteikon suojametsä säästyi avohakkuulta ja kaupungin metsissä on otettu muutama metsäkuvio kokeiluun jatkuvaan kasvatukseen perustuen.

Voitot kaavoituksessa

27. Helsingin hallinto-oikeus kumosi rakentamista lisääviä kaavamerkintöjä Helsingin yleiskaavassa mm. suunniteltujen kaupunkibulevardien vierestä, Keskuspuistosta, Melkin saarella, Itä-Villingissä, Vartiosaaressa ja Ramsinniemessä sekä Ilmalan varikkoalueen lähellä ja Pajamäessä. Osa kohteista jatkuu yhä KHO:ssa. KHO ei antanut Helsingille valituslupaa Melkkiin ja Itä-Villinkiin, joten ne ainakin pelastuivat jo nyt. Luonnonsuojeluliiton Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Uudenmaan piiri ovat olleet aktiivisia asiassa.
28. Helsingin hallinto-oikeus pisti Uudenmaan piirin valituksesta Uudenmaan 2. maakuntakaavan Östersundomin osan täytäntöönpanokieltoon lokakuussa, joten sitä ei voi käyttää alueen yhteisen yleiskaavan perusteluna.
29. Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin aloitteesta Kymenlaakson maakuntakaavan luonnosvaiheessa metsien eri-ikäiskasvatus nähdään keinona säilyttää viheryhteys. Asia on herättänyt kaavan valmistelun mittaan raivoisaa vastarintaa metsäalan edustajissa.
    
    

    Soidensuojelu

30. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi 30.4.2018 hakemuksen Pudasjärven Kallasuon kuivattamiseksi. Päätöksestä on luvanhakija valittanut. Lopputulos on aikanaan ennakkotapaus. Kallasuolla testataan ympäristönsuojelulain 13 pykälää eli luontoarvojen vaikutusta lupaharkinnassa, myös miten suon tila määritellään ja rajataan, onko koko suo samaa luonnontilaluokkaa vai onko siinä erilaisia osia vesitalouden vaikutuksesta. Eritoten tapaus ratkaisee pitkälti luonnontilaluokkaan 2 määriteltyjen soiden kohtalon. Vapo pitää geologian tutkimuskeskusta auktoriteettina. GTK määrittää koko suoaltaan samaan luonnontilaluokkaan 2, jos osallakin suosta on reunaojituksia. Tosiasiassa Kallasuo on hyvin säilyttänyt luonnontilaisuutensa reunaojituksista huolimatta. Samaa mieltä on ollut lupaviranomainen ja on määrittänyt suon osin luonnontilaluokkaan 3. Sillä on ratkaiseva vaikutus ympäristönsuojelulain 13 §:n tulkinnassa. Suo ei sovellu turpeenottoon eikä lupaa voida myöntää. Oikeusasteen/-asteiden tulkintaa odotellaan.
31. Vaasan hallinto-oikeus kumosi Haminan Summansuon turvetuotannon uuden ympäristöluvan Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin ansiosta. Summansuon luonnontilaisuutta ei oltu selvitetty hakemuksessa, eikä selvittämättömyyttä huomioitu lupapäätöksessä ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Lupaviranomaisen tulee myös punnita muutamissa (mm. Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson) valituksissa esille tuotujen uusien kalastotietojen merkitys, jos uutta lupaa haetaan.
32. Korkein hallinto-oikeus kumosi 14.2.2018 päätöksellään Kouvolan Sammalsuon turpeenoton uuden toiminnan ympäristöluvan Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin valituksen johdosta. Turpeenoton vaikutuksia Sammalsuon alapuoliseen vesistöön ei tunnettu tarpeeksi. Päätös oli kiinnostava vesienhoitolain huomioimisen takia.
33. Korkein hallinto-oikeus kumosi Teuvan Valkianevan turveluvan.
34. Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri sai yhdessä usean muun muistuttajan ohella vaikutettua, että Haminan Ratasuon vesienkäsittelymenetelmäksi ei määrätty kemikalointia. Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakso valitti silti Aluehallintoviraston 18.6.2018 päätöksestä, sillä vesienkäsittelyksi määrätyltä kasvillisuuskosteikolta ei vaadittu humuksen osalta puhdistustehoa lainkaan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi lausunnossaan, että Ratasuon kasvillisuuskosteikko tulee toimimaan humuksen lähteenä.
35. Kaakkois-Suomen ELY-keskus teki 5.6.2018 päätöksen Vapon turvetuotantoalue Haukkasuon kemiallisesta vesienkäsittelystä Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson 19.4.2016 tekemän hallintopakon vireillepanon johdosta. ELY vaatii Vapoa tekemään ympäristöluvan muuttamista koskevan vireillepanon erityisesti vesienkäsittelyn osalta. Tämän tulee tapahtua 30.10.2018 mennessä. ELY asetti samalla myös 10000 euron uhkasakon. ELY määräsi myös, että siihen saakka kunnes Aluehallintovirasto määrää uudet lupaehdot vesienkäsittelylle, Vapon tulee ryhtyä välittömästi toimiin pilaantumisen torjumiseksi. ELY edellyttää Vapoa joko neutraloimaan purkuvesiä tai vähentämään kuivatusvesien kemikaalinkäyttöä.
36. Vapo luopui pitkän taistelun jälkeen Valkeajärven Kalmunevan turvetuotannosta kesken toiminnan. Keurusseudun luonnonystävät olivat aktiivisesti mukana taistelussa.

Voitot lakiesityksissä ja asetuksissa

37. Uusi uusiutuvan energian direktiivi antaa entistä parempia mahdollisuuksia kuluttajille esimerkiksin omaan tuotantoon ja uusiutuvan energian sopimuksiin.
38. Uhanalainen ankerias rauhoitettiin neljäksi kuukaudeksi. Vaikka se ei ole riittävää, se on hyvä alku. Lisäksi Suomi rauhoitti lajin kuukautta pitemmäksi ajaksi kuin EU:n säädös olisi vaatinut. Luonnonsuojeluliitto oli asiassa aloitteellinen muiden ympäristöjärjestöjen kanssa EU-tasolla ja kotimaassa mm. aloitteita ja lausuntoja tekemällä.
39. Kuhan alamittaa pienennettiin vihdoin Saaristomerelläkin. Alamittojen tarkoitus on turvata kalojen kasvu lisääntymiskokoiseksi.
40. Uhanalaiset punasotka ja tukkakoskelo rauhoitettiin sekä allin meripyyntiin tuli pyyntikiintiö. Vaikka moni uhanalainen vesilintulaji jäi vielä rauhoittamatta, tämä oli hyvä alku. Luonnonsuojeluliitto on ollut asiassa aktiivinen aloitteilla, viestinnällä ja vaikuttajaviestinnällä vuosikausia. Lisäksi MMM ja YM tiedottivat ryhtyvänsä edistämään kosteikkojen suojelua näiden vesilintujen tilan parantamiseksi.
41. Saimaannorpan lisääminen Puruveden Natura-alueen suojeluperusteeksi eteni lausuntovaiheeseen. Luonnonsuojeluliitto on ajanut asiaa lausunnoilla ym. vuosia.
42. Ilveksen metsästyskiintiö puolitettiin. Liitto edisti asiaa kirjelmöinnillä ja tapaamisilla jo ennen virallista lausuntokierrosta.
43. Suden kaatolupia annettiin merkittävästi edellistä talvea vähemmän, LIFE-hankkeen ja hoitosuunnitelman päivitys saatiin käyntiin. Luonnonsuojeluliitto edisti näitä asioita viestinnällä, lausunnoilla ja tapaamisilla.
44. Luonnonsuojeluliiton, SVK:n ja WWF:n esitys vesilain muuttamiseksi eteni tutkimushankkeeksi. Aloitteen mukaan sellaistenkin patojen vesitalouslupia voisi päivittää, joista puuttuvat kalanhoitovelvoitteet.
45. Ympäristövaikutusten arviointeihin lisätään uusia hanketyyppejä (mm. vesiviljely ja turkistarhat) enemmän kuin niitä vähennetään. Luonnonsuojeluliitto on ollut asiassa aktiivinen jo vuosia aloitteilla ja työryhmissä.Voitot valtionhallinnon työryhmissä, strategioissa ja ohjelmissa
46. Vuotoksen tekoallas ei saanut poikkeuslupaa Naturasta valtioneuvostossa. SLL:n ja Lapin piirin vuosikymmenien työ tuki osaltaan päätöstä. Vuotoksen tekoallas ei saanut poikkeuslupaa Naturasta valtioneuvostossa. Luonnonsuojeluliiton ja Lapin piirin vuosikymmenien työ tuki päätöstä. Valtioneuvoston kielteisen päätöksen perusteluna oli, että hankkeelle ei ole etsitty vaihtoehtoisia tulvasuojeluratkaisuja, ja hankkeen vaikutukset tulisivat olemaan kielteiset. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on esitetty mm. maakuntakaavaehdotuksen valmisteluasiakirjoissa eli tällöin vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttumista koskeva edellytys ei täyty eikä hankkeelle ole pakottavaa syytä.
47. Suomi saatiin ajamaan pienennystä Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöön komission korotusesitykseen verrattuna. Tuloksena lokakuun ministerineuvostossa oli viime vuoden kiintiön jatko ja Puolan laittoman pyynnin vastaiset toimet. Luonnonsuojeluliiton keinoja olivat EU-jaostossa toiminta, lausunnot eduskunnan valiokunnille ja tiedotustoimet.
48. Luonnonsuojeluliitto ajoi kehys- ja budjettivaikuttamisellaan menestyksellisesti lisärahaa Metsoon, vesiensuojeluun, perinnebiotooppien kartoituksiin ja Metsähallituksen luontopalveluiden luontokohteiden rakenteiden korjausvelkaan.
49. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri teki aloitteen matalalentokiellosta lintuvesille. YM siirsi asian LVM:lle.
50. Luonnonsuojeluliitto oli mukana SYKEn ja LUKEn merikompensaatioraportissa.
51. Luonnonsuojeluliitto osallistui kansainvälisiin raportteihin: Maankäytön ilmastovaikutukset ja EU:n luonto- ja lintudirektiivin toimeenpano.

Kaivokset ja louhokset

52. Luonnonsuojeluliitto on ajanut kaivoslain uudistamista jo pitkään. Asia nousi esiin jälleen Suomen liityttyä vapaakauppa- eli Ceta-sopimukseen. Suomen luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan Työ- ja elinkeinoministeriön antama selvitys kaivoslain muutostarpeista oli kuitenkin suppea ja riittämätön. Se oli teetetty kaivosteollisuuden puolustajana profiloituneella asianajotoimistolla eikä sen valmistumisesta ei tiedotettu. Vaikuttamistyön jälkeen joulukuussa 2018 eduskunnan ulkoasiainvaliokunta päätti yksimielisesti, että kaivoslain uudistaminen on yhä tarpeen ja että hallituksen täytyy sitä edistää.
53. Vaasan hallinto-oikeus kumosi Vantaan Königstedtin Riipilän louhimoluvan syyskuussa. Uudenmaan piiri asiantuntijoineen auttoi kansanliikettä asian eri vaiheissa kymmenen vuoden aikana.
54. Lapin piiri teki 9.2.2018 valituksen ja vaatimuksen täytäntöönpanon kieltämisestä koskien Mawsonin malminetsintälupaa Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-alueella. Myös Pohjois-Suomen Ely ja Metsähallitus tekivät asiasta myös valituksen Natura-arvioinnin puutteellisuuden vuoksi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätöksestä malminetsintä alueella lopetettiin eli täytäntöönpano kiellettiin. Oikeusprosessi päättyi siihen, että Tukes veti keväällä pois malminetsintälupansa. Mawson ehti kuitenkin tehdä pari kuukautta malminetsintää suojelualueella laittomasti.
55. Lapin piiri teki valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Tukesin päätöksestä kaivosluvan myöntämisestä. Kaivoksen apualueen purkuputken rakentaminen keskeytettiin eli täytäntöönpano kiellettiin oikeusprosessin ajaksi. Purkuputken suu tulisi sijaitsemaan Loukisen suussa ja sillä tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia Naturalla suojeltuun Ounasjokeen. Tukesin luvassa on virheitä ja puutteellisia kuulemisia sekä purkuputken vaikutusten arviointi on puutteellista. Asia on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Pohjavedet, virtavedet

55. Luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistys, Lapin piiri ja kaksi yksityishenkilöä valittivat yhdessä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Rovaniemen ympäristölautakunnan päätöksestä (§29;28.2.2018) koskien Kemijoki Oy:n rakennuslupahakemusta Sierilän patohankkeen rakennusten rakentamiselle. Valituksessa vaadittiin rakennustöiden aloittamisen keskeyttämistä välittömästi päätöksen lainvoimaisuuden selvittämisen ajaksi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus keskeytti rakennustyöt Sierilässä. Asia on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Mm. Kaavamerkinnöissä ja lupaehtojen täyttämisissä on puutteita.
56. Vantaanjoen Tikkurilankosken pato puretaan. Uudenmaan piiri tuki hanketta lausunnolla.
57. Korkein hallinto-oikeus kumosi osin TAVASE-tekopohjavesihankkeen Pirkanmaalla. Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri, paikallisyhdistykset ja liiton asiantuntijat mukana.
58. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 9.10.2018 antamallaan päätöksellä hylännyt Liikelaitos Salon Veden hakemuksen pohjaveden ottamiseksi Kalattomannotkon ja Kaskistonnummen pohjavesiottamoista Kaskiston pohjavesialuella Salossa ja Somerolla. Vedenotto on jo vaikuttanut ja olisi vaikuttanut lisää Hyyppäränharjun Natura-alueen luontoarvoihin. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ovat jo monen vuoden ajan taistelleet eri oikeusasteissa ja lupaviranomaisten päätösten yhteydessä tämän hienon harju- ja luontokohteemme puolesta, joka on yksi sadasta luontohelmestä.

Muuta paikallista toimintaa

59. Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri organisoi huhti-kesäkuussa 2018 kansalaisadressin Tampereen Kauppi-Niihaman virkistysmetsäalueen suojelemiseksi, erityisesti golfkentän laajentamista ja muuta rakentamista, mutta myös hakkuita vastaan. Adressiin kertyi 7500 nimeä ja ne luovutettiin kaupungille kesäkuussa. Tämän jälkeen yli puolet Tampereen kaupunginvaltuutetuista on ilmoittanut kannattavansa Kauppi-Niihaman suojelua. Adressin taustalla olivat piirin lisäksi Tampereen yhdistys ja Luonto-Liiton Hämeen piiri.
60. Nurmijärven Luonto toteutti tuulihaukan reaaliaikaisen videoinnin pesältä.
61. Uudenmaan piiri teki suuren määrän videoita, joita käytettiin eri ympäristökamppailuissa ja kansalaisten aktivoinnissa myös somen kautta. Piiri auttoi videoilla esimerkiksi Raaseporin yhdistystä ja Espoon ympäristöyhdistystä nostamaan paikallisia kuntametsäkiistoja käsittelyyn.
62. Kirkkonummen Porkkalan uudet luontopolut, jotka ovat yksi tulos kansallispuistohankkeen yhteydessä Metsähallitukselle saadusta puolen miljoonan euron kehittämisrahasta, avattiin lokakuussa. Piiri ajoi aikanaan kansallispuistohanketta viimeiseen aamuun asti ja vaikutti osaltaan rahoitukseen.
63. Sisä-Savon luonnonystävät ja paikallinen piiri ovat jatkaneet Rastunsuon lintujärven tilan parannuksia omin kustannuksin, mm. pressuttamalla kahlaajarannan. Lintusaarten raivaaminen on tuonut aiemmin pesinyttä linnustoa uudelleen järvelle pesimään tauon jälkeen, mm. pikkulokki ja naurulokki sekä tukkasotka. Uutena lajina pesi kesällä 2018 mustakurkku-uikku.
64. Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistyksen ”Mietoistenlahti – luontoelämyksiä kaikille” -hankkeessa saatiin paljon aikaan. Keskeinen osa hanketta on kokonaan uusi esteetön lintulava, lava oli hankkeen ensimmäinen osa ja se avattiin käyttöön kesällä 2018. Nyt työn alla on pitkospuiden uusiminen. Seuraavaksi hankkeen avulla purku-uhan olevasta lintutornista kunnostetaan perhetorni, joka palvelee jatkossa niin aloitteleville harrastajille, kuin luonnossa liikkuvia perheitä ja muita ulkoilijoita. Lisäksi alueella uusitaan opasteet, sekä rakennetaan uusia reittejä ja taukopaikkoja. Hanke on todella iso ponnistus pienelle yhdistykselle, merkittävä voitto olikin hankkeen saaminen eri tahoilla läpi. Hankkeen myötä yhdistys on saanut huomattavaa julkisuutta, niin tv:ssä, radiossa, kuin lehtien palstoilla.
65. Retkeilijän Keurusselkä -hanke vietiin päätökseen. Järvialueen retkikohteet kartoitettiin ja rannoille sijoitettiin opastauluja Aallokas Oy:n toimesta. Keurusseudun luonnonystävät vastasi rahoitusjärjestelyistä.
66. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys kunnosti Peltosaaren kosteikkopuiston pitkospuut talkoilla, ja vahvisti kosteikon asemaa keskustan lähivirkistysalueena ja koulujen sekä päiväkotien opetuskohteena.
67. Uudenmaan piirin Ketosirkka-hanke ja perinnemaisematyöryhmä kunnostivat monia alueita ja kitkivät paljon vieraslajeja.
68. Helsingin hallinto-oikeus kumosi Helsyn valituksesta Vuosaaren Lohiniemenrannassa merinäköalaa pilaavan rakennushankkeen tammikuussa.
69. Mäntsälän lentokenttä, jota tehtiin jo pellonraivauksen varjolla, saatiin harkinnanvaraiseen YVAan. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri nosti lentokentän tekemisen tiedotusvälineisiin ja kirjelmöi hallinnolle.
70. Uudenmaan piirissä on yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikutettu siihen, että lahokaviosammaleeseen liittyvät lajistoselvitykset ovat tulleet osaksi pääkaupunkiseudulla tehtäviä luontoselvityksiä. Keinoja ovat olleet mm. kurssit, lausunnot, yhteydenotot.
71. Vantaan Energian Martinlaakson voimalan turpeenpolttoa vastaan tehty kampanjointi johti siihen, että Helsinki otti kriittisen kannan turpeeseen. Asialla on merkitystä pääkaupunkiseudun tulevien energiaratkaisujen kannalta.

EKOenergia

72. EKOenergia oli yksi EU:n kestävän energian palkinnon finalisteista. Kilpailun järjestäjät tekivät hienon videon EKOenergian toiminnasta.
73. OLVI käyttää EKOenergia-merkittyä sähköä, ja kertoo siitä tölkeissään.
74. EKOenergian ilmastorahastolla on saatu aikaan 11 uutta ilmastohanketta kahdeksassa maassa ja seitsemän virtavesihanketta, josta kuusi Suomessa.
75. EKOenergialla työskenteli yhdeksän EVS-vapaaehtoista kuudesta maasta. Yhteensä 70 kuukautta vapaaehtoistyötä luonnon puolesta.

Ja paljon muuta! Kiitos tuesta, jäsenet, lahjoittajat ja yhteistyökumppanit!