Kai Mykkäsen ministerikaudella luonnonsuojelu ja ilmastotyö ottivat takapakkia

Petteri Orpon hallitusohjelma on ympäristön kannalta lähes historiallisen ponneton. Tämä on se lähtötilanne, josta Kai Mykkänen aloitti kautensa ympäristö- ja ilmastoministerinä. 

Ohjelmassa on muutama valopilkku, joiden toteutuminen olisi merkittävää erityisesti Suomen köyhtyvän luonnon kannalta. Kaikki näistä hyvistä asioista eivät kuitenkaan ole vieläkään toteutuneet. 

Vanhojen metsien suojelu epäonnistumassa

Eniten kiitosta ympäristöjärjestöiltä sai hallitusohjelman lupaus suojella jäljellä olevat, kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset ja vanhat metsät. Tämä piti tehdä riippumattomin kriteerein ja nopealla aikataululla. 

Vanhojen metsien suojelu ei kuitenkaan ole edennyt nopealla aikataululla eikä kriteereistä ole tulossa riippumattomia. Kriteereissä esimerkiksi puuston ikä- ja lahopuurajat on asetettu poliittisella päätöksellä todella korkeiksi. Siksi kesällä 2024 lausuntokierroksella ollut versio ei suojele likimainkaan kaikkia jäljellä olevia luonnontilaisia ja vanhoja metsiä. Kriteerit ovat liian tiukat. Niiden esittely on jäämässä Sari Multalalle. 

Vanhojen metsien suojelun puute on Kai Mykkäsen ministerikauden selkeä epäonnistuminen ja pettymys. Myöskään kansallisesta biodiversiteettistrategiasta ei ole saatu tehtyä päätöstä. 

Hiilinieluja ei pelastettu

Mykkäsen satsaus ilmastokriisin torjuntaan ei ollut sitä, mitä tässä ajassa olisi vaadittu, jotta Suomi olisi matkalla hiilineutraaliuteen vuonna 2035. Viime viikolla selvisi, että metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Metsänielun romahdus on ollut tiedossa niin kauan, että hallituksen olisi jo pitänyt Mykkänen etunenässä tehdä suunnitelmat hiilinielujen pelastamiseksi. Mykkänen on haastatteluissa ainoana ministerinä kyllä tunnistanut hakkuiden ja hiilinielujen ongelmat, mutta teot jäivät puuttumaan. 

Eduskunta on edellyttänyt, että hallituksen on päivitettävä keskeiset ilmastopolitiikan suunnitelmat, mukaan lukien maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Mykkäsen kaudella ei vastattu eduskunnan vaatimuksiin tai ilmastovuosikertomuksen huomioihin hiilinielun romahduksesta.

Ministerin painopiste ilmastotoimissa oli hallitusohjelman mukaisesti teollisuudessa ja sellaisissa teknisissä ja kalliissa ratkaisuissa, jotka eivät valtavirtaistu pitkään aikaan. Tällainen ratkaisu on esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto. 

Lisäksi tuoretta ilmastolakia heikennettiin poistamalla siitä kuntien ilmastosuunnitelmien velvoite sekä niiden ohjaukseen varatut resurssit. 

Hallitusohjelmassa myös luvattiin, että pääministerin johtamaa ilmastopolitiikan pyöreän pöydän mallia kehitettäisiin ja luontopolitiikka tuotaisiin osaksi pöytää. Sen sijaan pyöreän pöydän toiminta lopetettiin kokonaisuudessaan. Se on heikentänyt ilmastopolitiikan merkitystä ja asemaa.

Metsäteollisuus pääsi helpolla

Suomen luonnonsuojeluliitto olisi odottanut Mykkäseltä tiukempaa otetta metsäteollisuutta kohtaan. Hakkuita olisi pitänyt pystyä rajoittamaan sekä hiilinielujen että metsäluonnon takia. Hiilinielujen romahdus vesittää muiden alojen ilmastotyön tulokset, ja kärsijöinä ovat ympäristö, elinkeinoelämä ja veronmaksajat. 

Lisäksi kesän 2024 raakkutragedian jälkipuinneissa metsäteollisuus päästettiin liian helpolla. Lainsäädäntöä ei ole muutettu asioiden korjaamiseksi. 

Luonnon ja vesistöjen suojelu eivät juuri edenneet

Luonnonsuojelun rahoitus on tämän hallituksen aikana noin kolmanneksen edeltäjäänsä pienempi. Mykkänen ryhtyi kuitenkin selvittämään esimerkiksi yritysten varojen saamista vapaaehtoiseen suojeluun luonnonarvomarkkinoita kehittämällä. 

Hallitus on painottanut erityisesti Itämeren suojelua ja Saaristomeren tilan parantamiseksi ministeri etsi myös uusia keinoja. Kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön valmistelema karjanlantapoikkeuksen jatko päästettiin läpi. Lantapoikkeus mahdollistaa fosforipitoisen lannan levityksen jatkossakin yli normaalien raja-arvojen. Kyseessä on hallituskauden suurin takapakki vesiensuojelussa. 

Vesipuitedirektiivin toimeenpanoon tehtiin poikkeuksia muun muassa kaivoshankkeiden helpottamiseksi. Suomi ei aio myöskään korjata komission osoittamia vesipuitedirektiivin toimeenpanon puutteita. Asiasta on meneillään rikkomusmenettely.

Sen sijaan vesiensuojelussa edistystä oli se, että laivojen jäteveden purkua mereen kielletään Suomen aluevesillä ja lumenkaato Itämereen loppuu Helsingissäkin, jossa hallitus vielä tiivisti aikataulua lakihankkeen edetessä. 

Muuten lakimuutokset olivat pääosin heikennyksiä. Mykkäsen aikana heikennettiin muun muassa rakentamislakia ilmaston, luonnon sekä kansalaisten ympäristöoikeuksien kannalta ennennäkemättömällä tavalla. 

Kansainvälinen työ ristiriitaista

Suomi on ollut EU:ssa ajamassa heikennyksiä ympäristöä koskeviin säännöksiin vesipuitedirektiivistä ja ennallistamisasetuksesta susien suojeluun. 

Toisaalta YK:n kansainvälisissä ympäristökokouksissa Suomi toimi EU:n ja muiden edistyksellisten ympäristömaiden joukossa, ja Mykkänen oli usein itse kokouksissa mukana.

Kaikki ei vain Mykkäsestä kiinni

Suomen luonnonsuojeluliitto tunnistaa, että kaikki ympäristön kannalta kehnot päätökset ja viivyttelyt eivät olleet Mykkäsestä ja ympäristöministeriöstä kiinni. 

Etenkin maa- ja metsätalousministeriö on vastustanut luonnonsuojelua, kuten vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua. Hallitusohjelmassa oli monia vaelluskalojen olosuhteita edistäviä kirjauksia, jotka eivät ole edenneet muiden ministeriöiden passiivisuuden takia.

Ministerillä on kuitenkin vastuu omasta tontistaan. Totuus on se, että luonnonsuojelu ja ilmastokriisin torjunta ottivat takapakkia Mykkäsen ministerikaudella. 

Mitä Multalan on tehtävä?

Uudella ympäristöministerillä Sari Multalalla on työpöytä täynnä painavia asioita heti ensimmäisenä päivänä. Luonnonsuojeluliitto kehottaa Multalaa aloittamaan työnsä seuraavista asioista: 

• Tiedepaneeleja ei saa yhdistää yhdeksi jättipaneeliksi.
• Vanhojen metsien kriteerit täytyy antaa, ja kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät suojella.
• Hakkuita on rajoitettava, jotta metsien hiilinielu alkaa elpyä.
• Puoliväliriihessä on lunastettava pitkään luvatut hallituksen ilmastopäätökset. 
• Suomelta puuttuu edelleen biodiversiteettistrategia, vaikka siitä säädetään laissa. Uuden strategian on oltava ennallistamisasetuksen, kansainvälisten monimuotoisuustavoitteiden ja luonnonsuojelulain mukainen. 

Toivotamme onnea uusiin pesteihin sekä Mykkäselle että Multalalle!

Uutista on korjattu 23.1. klo 13: uutisen loppupuolella vanhojen ja luonnontilaisten metsien kohtaa tarkennettu.