Kansalaisaloite vähentää avohakkuita valtion ja muilla mailla

Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla johti eduskunnassa yksimieliseen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön. Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely päättyi tänään eduskunnan täysistunnossa. Mietinnöstä ei äänestetty, mutta kansanedustajat kävivät aloitteesta ja mietinnöstä vielä keskustelua. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö oli yksimielinen, joten eduskunta yhtyi valiokunnan mietintöön ja mietinnön lausumat sitovat jatkossa hallitusta.

Valiokunta ei hyväksynyt itse kansalaisaloitetta, mutta se hyväksyi kaksi tärkeää lausumaa. Tekemänsä tarkastelun perusteella valiokunta katsoo, että jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen valtion metsissä on perusteltua.

“Eduskunta edellyttää, että valtion metsissä käytetään monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä ja kullekin alueelle ja kasvupaikalle valitaan sille parhaiten soveltuva menetelmä. Maa- ja metsätalousministeriön tulee selvittää, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistys- ja matkailualueilla sekä suojelualueiden, vesistöjen sekä edellä mainittujen erityiskäytössä olevien alueiden reunoilla, ja antaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys jatkuvan kasvatuksen lisäämisestä valtion mailla vuoden 2022 loppuun mennessä.”

Tämä tarkoittaa sitä, että avohakkuiden määrä valtion mailla vähenee. Niitä korvataan jatkuvalla kasvatuksella varsinkin herkillä erityiskohteilla. Jatkuvan kasvatuksen osuutta lisättiin jo edellisessä omistajaohjauspoliittisten linjausten päivityksessä. Tällöin peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta päätettiin nostaa 15 prosentista 25 prosenttiin.

Valiokunnan nyt vaatima lisäys on tultava tämän jo tehdyn noston päälle. Erityisesti ojitetuissa suometsissä, joita valtiolla riittää, jatkuvan kasvatuksen hyödyt ovat suuria niin suoluonnon, vesistöjen kuin ilmastopäästöjen torjumisen näkökulmasta. Sen sijaan suojelullisesti arvokkaat metsä- ja suokohteet on suojeltava joka tapauksessa, eikä niihin tule ulottaa edes jatkuvan kasvatuksen hakkuita.

Sen sijaan suojelullisesti arvokkaat metsä- ja suokohteet on suojeltava joka tapauksessa, eikä niihin tule ulottaa edes jatkuvan kasvatuksen hakkuita.

“Eduskunta edellyttää, että Metsähallituksen tuottotavoitteet ja tuloutusvaatimukset asetetaan siten, että ne eivät vaikeuta valtion metsien kokonaiskestävää käyttöä. Valtioneuvoston tulee laatia pitkäjänteinen suunnitelma tuottotavoitteen ja tuloutusvaatimusten asettamiseksi metsien kokonaiskestävää käyttöä tukevalle tasolle, ja toimittaa suunnitelmaa koskeva selvitys maa- ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä.”

Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että Metsähallituksen tuotto- ja tuloutusvaatimuksia lasketaan ja niiden ennakoitavuutta lisätään. Se taas antaa Metsähallitukselle enemmän pelivaraa hakkuita suunniteltaessa. Luonto ja virkistyskäyttö voidaan ottaa paremmin huomioon.

Se, että jatkuvan kasvatuksen lisäämisestä raportoidaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeiselle eduskunnalle, on hyvä asia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei asiaa tarvitse lämmittää sille uudelleen esimerkiksi uudella kansalaisaloitteella.

Avohakkuiden ongelmat tulivat kaikille tutuksi

Valtion maiden lisäksi avohakkuukampanja vaikuttaa muihinkin metsiin.

Nimien keräys aloitteeseen aloitettiin jo keväällä 2018, mutta asian käsittely eduskunnassa viipyi poikkeuksellisen pitkään muun muassa kuultavien asiantuntijoiden valinnan ja koronan vuoksi. Vasta lokakuussa 2021 käsittely valiokunnassa tuli päätökseen. Avohakkuiden ongelmista puhuttiin koko tämän ajan, monta vuotta. Näin avohakkuukritiikki ja tietoisuus vaihtoehdoista menivät koko yhteiskunnan läpi, paljon laajemmin kuin vain ympäristöjärjestöjen voimin olisi ollut mahdollista.

Kansalaisaloitteen ansiosta avohakkuut vähenevät välillisesti myös kuntien, seurakuntien, yhtiöiden ja yhteisöjen sekä yksityisten metsissä, koska tietoisuus avohakkuiden vaihtoehdoista on kasvanut.

Kiitos kaikille kansalaisaloitteen allekirjoittaneille, kampanjan tehneille vapaaehtoisille ympäri Suomen, kaikille siinä mukana olleille järjestöille ja sitä eri tavoilla auttaneille!

Tapani Veistola ja Harri Hölttä

Tapani Veistola on Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö ja väliaikainen toiminnanjohtaja

Harri Hölttä on liiton puheenjohtaja.