Lahjoita

Kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan suunta on Euroopassakin huolestuttava

Blogi

–

Tiedon avoimuus, kansalaistoiminnan vapaus ja yksilön koskemattomuus ovat demokratian perusta. Näistä on pidettävä huolta myös meillä Suomessa.

Kuvassa on mielenosoittajia kulkemassa kaupungin kadulla.

Demokratian mureneminen ei ole sattumanvaraista, sitä hajotetaan tarkoituksella. Yksi osa tätä prosessia on kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksien heikentäminen, pahimmillaan jopa aktivismin ja vaikuttamisen tekeminen hengenvaaralliseksi. Räikeimmillään tämä näkyy nyt Venäjällä.

Venäjällä vallanpitäjät ovat kiristäneet kansalaisyhteiskunnan asemaa jo pitkään. Järjestöjä on jaoteltu hyviin ja huonoihin riippuen siitä, kuinka hyvin ne toimivat valtion virallisen linjan mukaan. Osa järjestöistä on määritelty vieraiden maiden agenteiksi.

Tällaisten järjestöjen toimintaa on seurattu tiukasti ja esimerkiksi rahoitusta on jäädytetty. Tällaisiksi tahoiksi on merkitty myös yksittäisiä aktivisteja ja mediaa. Kansalaisyhteiskunta on vastannut vainoon muun muassa tekemällä toiminnastaan epävirallista ja muuttamalla taktiikoita.

Venäjän itsevaltainen johtaja Vladimir Putin on käyttänyt termiä puhdistus, kun hän on viitannut tarpeeseen saada sodan vastaiset liikkeet Venäjällä kuriin maan hyökättyä Ukrainaan. Venäjällä nähtiin laajoja sodan vastaisia mielenosoituksia Ukrainan sodan ensimmäisinä viikkoina. Joidenkin arvioiden mukaan näissä protesteissa pidätettiin jopa 15 000 mielenosoittajaa, joista osaa uhkaa vankilatuomio.

Venäjän valtakoneisto tukahduttaa sodan vastaisen toiminnan – jopa väkivalloin. Myös tiedon vapaus on Venäjällä pitkälti estetty, koska ihmiset pelkäävät ja koska toiminnasta virallista valtakoneistoa vastaan voi seurata ankaria rangaistuksia.

Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli demokratiassa

Euroopassakin on nähty viime vuosina kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kaventamista. Jopa vahvoissa demokratioissa, kuten Ranskassa ja Belgiassa, on nähty huolestuttavia merkkejä kansalaisyhteiskunnan tilan vähenemisestä. Suomessa kansainvälisiin raportteihin on päätynyt poliisin liioiteltu voimankäyttö Elokapinan mielenilmauksessa, kun poliisi suihkutti pippurisumutetta tiellä istuneiden mielenosoittajien päälle.

Kun demokratia halutaan murtaa, on kansalaisyhteiskunta murrettava ensin.

Kansalaisyhteiskunnan rooli demokratian ytimessä avoimen tiedon lähteenä, vallan kritisoijana ja uuden kehittäjänä on selvä. Ilman itsenäistä ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa demokratian edellytykset ovat heikot.

Ja päinvastoin. Kun demokratia halutaan murtaa, on kansalaisyhteiskunta murrettava ensin. Demokraattisissa valtioissa kansalaisille taataan mielipiteen- ja sananvapaus, yhdistymis- ja kokoontumisoikeus sekä yksilön koskemattomuus. Ilman näitä perusoikeuksia ei kansalaisyhteiskunnalla eikä siten demokratiallakaan ole mahdollisuuksia.

Suomalainen järjestökenttä, aktivistit ja vapaat toimijat ovat oleellinen osa suomalaista demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa. Meidän on pidettävä huolta siitä, ettei yhteiskuntien huolestuttava kehitys ja kansalaistoiminnan rajoittaminen Euroopassa leviä myös Suomeen. Samalla meidän on tuettava toimijoita niissä maissa, joissa olot ovat ahtaat ja vaaralliset.

Paloma Hannonen
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton johtava suojeluasiantuntija

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita