Komission esitys luontodirektiivin muuttamisesta suden suojeluaseman osalta

Suomessa ja EU:ssa on tehty vuosikymmeniä töitä suurpetojen suojelun kehittämiseksi. Valtioneuvoston kannassaan tukema komission esitys siirtää susi luontodirektiivin liitteestä IV (tiukasti suojellut lajit) liitteeseen V (suojellut lajit) ei kuitenkaan tue tätä työtä.


Tiukan suojelun ja suojelun erosta on Suomessa kokemuksia 



Suomessa luontodirektiivin tiukan suojelun merkityksen sudelle näkee erityisen hyvin:

1) Ennen EU-aikaa susi oli meillä harvinaisuus, ja sitä tavattiin vain Itä-Suomessa.
2) Poronhoitoalueella susi on jo nyt liitteen V laji. Siellä suden suotuisasta suojelun tasosta ei ole tietoakaan. Poronhoitoalueen sudet tapetaan riistakeskuksen luvilla. Näin noin kolmanneksessa Suomesta ei ole lisääntyvää susikantaa.
3) Etelä-Suomessa susi on luontodirektiivin IV(a) laji ja sen kanta on EU-aikana kasvanut. Silti laji on Suomessa yhä erittäin uhanalainen, ja se tarvitsee tiukan suojelun turvaa. Kanta on jakaantunut itäiseen ja läntiseen osaan, eikä niillä ole riittävästi geenivaihtoa.

EU:n raportti ei tue komission esitystä



Komission esityksessä on erityisen ongelmallista, että sitä varten tehty selvitys (Blanco JC and Sundseth K 2023: The situation of the wolf (Canis lupus) in the European Union – An In-depth Analysis. A report of the N2K Group for DG Environment, European Commission) ei tue sitä. Itse asiassa raportti osoittaa hyvin susien hyödyt, niiden kotieläimille ja ihmisille aiheuttamien vahinkojen vähyyden sekä muut keinot kehittää suden ja ihmisen rinnakkaiseloa.

Lisäksi susi on useimmilla EU:n eliömaantieteellisillä alueilla ja jäsenmaissa yhä epäsuotuisassa suojelun tasossa. Niin myös Suomessa. Seuraava luontodirektiivin määräaikaisraportointi tapahtuu tänä kesänä. Asiaan tulisi palata aikaisintaan sen jälkeen.

Kotimainen yhteistyö on nopein ja kestävin tie eteenpäin



Suomessa parasta olisi jatkaa suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn ja yhteistyön kehittämistä SusiLIFE:n keinoilla. Huomattakoon, että vakavaa vaaraa tai toistuvia vahinkoja aiheuttavat yksilöt voidaan nytkin poistaa, elleivät karkotuskeinot auta. Poikkeuslupia on annettu viime kuukausina poronhoitoalueen eteläpuolellakin runsaasti.

Olisi tärkeää, että Suomen suden hoitosuunnitelma päivitettäisiin parhaimpaan tieteelliseen tietoon nojautuen, tutkijoita ja sidosryhmiä kuullen. Vain näin voitaisiin rakentaa suden metsästykselle myös kestävää ja laajasti hyväksyttyä perustelua, joka siltä nyt puuttuu. 



Yhteenveto



Komission esitystä ei voi perustella suden suojelutasolla, koska se on useimmilla biogeografisilla alueilla ja jäsenmaissa yhä epäsuotuisa. Suomessakin susikanta tarvitsee yhä tiukkaa suojelua elpyäkseen. Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa suden suojelutason heikentämistä, koska liite V ei Suomenkaan kokemusten mukaan riitä turvaamaan lajin suotuisaa suojelun tasoa.

Hyvä ja tasapuolinen kansallinen yhteistyö olisi nopein ja varmin tie kestävään suurpetopolitiikkaan.

Näistä syistä on perusteltua, että Suomi vastustaisi Komission esitystä.
Lisätietoja

• Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, p. 044 901 0461, antti.heikkinen@sll.fi
• Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi