Kurtturuusun levinneisyyttä selvitettiin Espoon rannoilla ja saaristossa (opinnäytetyö)

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on yksi tunnetuimmista vieraslajeistamme. Sen pitkä ja komea kukinta on ihastuttanut vuosikymmeniä, ja laji on ollut kestävyytensä vuoksi hyvin suosittu. Puutarhoista ja rantojen istutuksista laji on hiljalleen levinnyt luontoon. Kurtturuusu menestyy hyvin merenrannoilla missä se kasvaa suuriksi läpitunkemattomiksi kasvustoiksi – erityisesti hiekkarannoilla, joissa se uhkaa alueen alkuperäislajistoa. Tämän vuoksi kurtturuusu on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi, jonka torjunta on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää.

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan noin vuoden päästä (1.6.2022). Kurtturuusukasvustot on hyvä poistaa pihoilta ja luonnosta ennen siirtymäajan päättymistä, ja kasvustojen poistaminen kuuluu maanomistajan vastuulle. Kustannustehokkaan torjunnan suunnittelun ja toteuttamisen vuoksi on tiedettävä, missä kurtturuusukasvustoja on ja kuinka isoja ne ovat. Tämän vuoksi Espoon kaupunki kartoitti rantojensa kurtturuusut. Kiersin kesällä 2020 Espoon omistamia rantoja kartoituksen merkeissä ja tein keräämästäni aineistosta maisterintutkielmani.

Espoon kartoituksen tuloksia voidaan käyttää myös muissa kaupungeissa, joissa arvioidaan kurtturuusun määrää sekä torjunnan tarvetta ja kustannuksia.

Espoossa paljon pieniä kasvustoja

Kartoituksessa löytyi yli 400 kurtturuusukasvustoa. Mantereen puolella kartoitus kattoi 40 kilometriä Espoon rantaviivaa (69 %) ja saaristossa 21 kilometriä (8 %). Koko Espoon kurtturuusumäärä on suurempi, jos mukaan otetaan kartoittamatta jäänyt rantaviiva ja saaret sekä sisämaan alueet.

Suurin osa Espoon kasvustoista oli vielä melko pieniä, halkaisijaltaan korkeintaan parimetrisiä, mutta myös muutama suurempi kasvusto löytyi. Monin paikoin vierekkäin oli useita pieniä kasvustoja, jotka vapaasti kasvaessaan yhdistynevät myöhemmin yhdeksi suuremmaksi kasvustoksi. Hiekkaiseen maahan päästessään kurtturuusu voi levitä nopeastikin ja muodostaa läpitunkemattomia piikkisiä tiheikköjä. Monet Espoon rannoista ovat kivisiä tai kallioisia, mikä vaikeuttaa kurtturuusun levittäytymistä juurakon vesojen kautta. Osa rantojen kurtturuusuista on alun perin istutettuja, mutta suuri osa on todennäköisesti levinnyt kasvupaikalleen lähellä olevista istutetuista pensaista tai kauempaa.

Vaikka kaikki Espoon kurtturuusukasvustot eivät voi levitä suuriksi kasvustoiksi, ne voivat toimia leviämiskeskuksina siementen kulkeutuessa lintujen tai veden mukana herkempiin ympäristöihin. Rannalla kasvavien kurtturuusujen kiulukat (ruusunmarjat) päätyvät helposti veteen. Sekä kiulukat että yksittäiset siemenet voivat kellua meressä viikkoja ja levitä kauas syntypaikastaan. Espoon kurtturuusuja torjumalla vaikutetaan siis luonnon monimuotoisuuden säilymiseen kauempanakin.

Rannoilla kasvavien kurtturuusujen lisäksi Espoossa on paljon istutettuja kurtturuusupensaita pihoilla ja tienpientareilla. Vaikka nämä kasvustot eivät ole veden äärellä, niiden siemenet voivat kulkeutua lintujen mukana rannoille. Myös sisämaassa kasvavat kurtturuusut olisi syytä kartoittaa, jotta niiden torjuntaa voidaan suunnitella ja toteuttaa.

Kartoituksen perusteella on ilahduttavaa huomata, ettei kurtturuusu ole Espoossa vielä ehtinyt muodostaa todella suuria kasvustoja. Pienten kasvustojen torjuminen on halvempaa kuin suurten, mutta on silti suuri haaste kasvustojen suuren määrän vuoksi. Tehtävä vaatii Espoon kaupungilta isoja ponnisteluja ja torjunnan seurantaa vuosien ajan. Pienet kohteet voivat sopia myös vapaaehtoisten talkooporukoiden kummikohteiksi, jolloin työtä saataisiin jaettua ja torjuntaa tehostettua. Ensisijaisesti vastuu on kuitenkin maanomistajalla.

Kurtturuusun leviäminen estettävä uhanalaisille rantaluontotyypeille

Kurtturuusun yhteydessä mainitaan yleisimmin hiekkarannat, koska niiden ekosysteemeille ja alkuperäiselle lajistolle kurtturuusu on merkittävä uhka. Suomessa kaikki Itämeren hiekkaranta- ja dyyniluontotyypit ovat uhanalaisia. Näitä luontotyyppejä voidaan suojella sekä poistamalla niillä jo kasvavaa kurtturuusua että estämällä uusien kasvustojen leviämistä kitkemällä niitä rantojen lähialueilla.

Espoossa vain viidennes kasvustoista oli paikoilla, jotka edes löyhästi muistuttivat hiekkarantaa. Hiekkarantojen lisäksi kurtturuusu kasvaa myös muilla paikoilla. Tyypillisimpiä kasvupaikkoja olivat kiviset rannat, rantaniityt, metsänreunat ja tienvarret. Hyvin usein kasvustot sijaitsivat kahden alueen rajalla vaikkapa kohdassa, jossa metsä on muuttumassa avoimeksi rantaniityksi. Laji saattaa pärjätä hyvin ja tuottaa siemeniä esimerkiksi ruovikon reunamilla. On tärkeää, että kurtturuusu kartoitetaan ja poistetaan kaikenlaisilta rannoilta, jotteivat kasvustot levitä siemeniään eteenpäin.

Mitä istuttaa pihoille poistettavan kurtturuusun tilalle?

Kesäkuun alussa 2022 voimaan tuleva kasvatuskielto tulee koskemaan vain kurtturuusun perusmuotoa (Rosa rugosa) ja sen valkokukkaista versiota (R. rugosa f. alba). Jalostettujen tarhakurtturuusujen kasvattaminen on siis sallittua.

Tutkin pro gradu-työssäni myös tarhakurtturuusulajikkeiden siemeniä. Vertasin kurtturuusun perusmuodon sekä tarhakurtturuusujen siementuottoa. Sisällytin tutkimukseen useita eri lajikkeita, mutta en erotellut eri lajikkeita toisistaan. Saamieni tulosten perusteella mukaan osa tarhakurtturuusuista tuottaa lähes yhtä paljon elinkykyisiä siemeniä kuin kurtturuusun perusmuoto.

Juurivesojen muodostumista eri lajikkeilla en havainnoinut erikseen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kurtturuusun leviäminen juurivesojen kautta riippuu ainakin kasvupaikan ominaisuuksista. Ainakaan perusmuoto ei leviä kasvullisesti kovin tehokkaasti tutkimuksessa seuratuissa kohteissa. Tutkimuksessa oli mukana vain pieni määrä tarhakurtturuusulajikkeita, joten niiden juurivesojen muodostumiskykyyn ei voi tulosten perusteella ottaa kantaa. Tarvitaankin perusteellisempia lisätutkimuksia ennen kuin yksittäisten tarhakurtturuusulajikkeiden siementuotosta, leviämiskyvystä ja mahdollisesta haitallisuudesta voidaan päätellä mitään varmaa.

Varmuuden vuoksi suosittelisin valitsemaan kurtturuusun tilalle mieluiten sellaisia tarhakurtturuusuja, jotka eivät tuota lainkaan kiulukoita tai lisääntymiskykyisiä siementä tai vaihtaa kokonaan muihin ruusulajeihin, kunnes aiheesta saadaan tarkempia tutkimustuloksia.

Aino Peltola

email: aino.peltola(at)icloud.com

Opinnäytetyö: Kurtturuusun (Rosa rugosa) esiintyminen Espoon rannoilla ja sen siementen elinkelpoisuus

Lisätietoa:

• Kurtturuusun lajikortti Vieraslajit.fi -sivustolla.
• Kurtturuusu on yksi käynnissä olevan #kutsumatonvieras-vieraslajiviestintäkampanjan kohdelajeista.
• Voit torjua kurtturuusua ja samalla auttaa Suomen luonnon monimuotoisuutta osana #Soolotalkoot-kampanjaa ja -yhteisöä.
• Lue lisää Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimasta VieKas LIFE-vieraslajihankkeesta.
• Lue lisää aiheesta vieraslajisivulta.

Lisätietoja

Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä

• +358 44 3069 546
• markus.seppala(a)sll.fi
• Tutustu VieKas LIFE -hankkeeseen