Lausunto luonnoksesta ilveksen metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2022–2023

30.9.2022

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 8.9.2022 asiassa VN/24434/2022

Lausunto luonnoksesta ilveksen metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2022–2023

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä

Suomen ilveskanta on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC). Suomen ilveskanta on hieman kasvanut ollen noin 2 300 yksilöä ja sen kokoa säädellään ns. kannanhoidollisella metsästyksellä. Maamme ilveskanta on yhteydessä Venäjän ja Baltian elinvoimaisiin ja geneettisesti monimuotoisiin ilveskantoihin. Sen sijaan yhteys Skandinavian ilveskantaan on heikompi.

Ihmiset suhtautuvat ilvekseen myönteisesti ja tuntevat iloa ja yllätystä kohdatessaan ”tupsukorvan” tai sen jälkiä. Vain kymmenesosa suomalaisista kokee pelkäävänsä ilvestä. 2000-luvulla ilveksenmetsästyksen vastustus on kasvanut ja kansalaiset toivovat suurempaa ilveskantaa maahamme. Poronhoitoalueen eteläpuolella ilves ei juuri aiheuta vahinkoja. Vuosittain tapahtuu noin 5–40 lammas- ja koiravahinkoa. Vuoden 2021 vahingot olivat vain 25 500 euroa.

Ilveksen metsästyskiintiötä määriteltäessä kauriskantojen voimakas kasvu on sivuutettu

Keskustelu pienten hirvieläinten aiheuttamista ongelmista on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Suomessa valkohäntäkauriskanta on lähes kolminkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana noin 120 000 yksilöön ja metsäkauriskanta noin 80 000 eläimeen. Siksi osa metsänomistajista, maanviljelijöistä, puutarhureista, liikenteen turvallisuusviranomaisista ja ihmisen terveydestä huolestuneista tahoista (runsas kauriskanta ylläpitää vahvaa puutiaiskantaa) pitävät pienten hirvieläinten kantoja liian runsaina. He näkevät ilveksen niihin kohdistaman saalistuksen myönteisenä. Lisäksi osa näistä lajeista on vieraslajeja, joten ilveksen metsästys niiden takia on ehdottomasti täysin vastoin maa- ja metsätalousministeriön vieraslajistrategiaa.

Ilveksen metsästystä suunniteltaessa sen verotusta tulee vähentää varsinkin Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla, joissa halutaan vähentää pienten hirvieläinten kantoja.

Luonnonsuojeluliiton esitys kiintiöksi

Ilveskannan hoidon linjaukset ovat metsästäjäpainotteisia, kun siinä esitetään 320 yksilön ilveskiintiötä poronhoitoalueen eteläpuolelle. Kansalaisten yleisen toivomuksen mukaan kiintiötä tulisi pienentää. Suuremmasta ilveskannasta on enemmän taloudellistakin hyötyä kuin haittaa, minkä tulee painaa ilveksen metsästyskiintiötä määriteltäessä. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää 200 ilveksen kiintiötä, josta tulee vähentää kaikki ihmisen aiheuttama kuolleisuus. Myös poronhoitoalueelle tulee määrittää 15 ilveksen kiintiö metsästyksen rajoittamiseksi sielläkin.

Lopuksi

Käytännössä ilveskannan tavoitekokoa ja -verotusta määriteltäessä muiden kuin metsästäjätahojen toiveet toistuvasti sivutetaan. Siksi myös alueelliset riistaneuvostot tulee avata luontojärjestöille. Luontojärjestöiltä tulee pyytää myös lausunnot alueellisista suunnitelmista ja luvista.

Lisätietoja

– Toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola asll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä Tapani Veistola
puheenjohtaja toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja
Tapani Veistola

• +358 400 615 530
• tapani.veistola(a)sll.fi
• @TapaniVeistola