Lausunto metsätalouden tukijärjestelmästä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle
Lausunto –
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisestakannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua metsätalouden tukijärjestelmästä. Nyt esitetyt leikkaukset vievät tukijärjestelmää oikeaan suuntaan Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan metkan suurimmat ongelmat liittyvät yhäluonnonhoitotoimen…
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta
kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta.
Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua metsätalouden tukijärjestelmästä.
Nyt esitetyt leikkaukset vievät tukijärjestelmää oikeaan suuntaan
Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan metkan suurimmat ongelmat liittyvät yhä
luonnonhoitotoimen ja metsätaloustoimenpiteiden tukimäärien epäsuhtaan, jaksollisen
metsätalouden suosimiseen sekä ilmastolle ja luonnolle haitallisiin tukiin. Edellä mainitut
huomioiden nyt toteutetut leikkaukset vievät tukijärjestelmää oikeaan suuntaan.
Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä sekä hallituksen päätöstä suunnata leikkauksia ainoastaan
momentille 30.40.44 (tukeen puuntuotannon kestävyyden turvaamisesta) että esitystä kohdentaa
leikkauksia ja muutoksia metsäteiden sekä taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiin.
Luonnonsuojeluliitto pitää erittäin järkevänä ajatusta korjata tukijärjestelmää siten, että se edistäisi
maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Ilmasto- ja metsäpolitiikan tavoitteiden
saavuttamisen lisäksi tukijärjestelmää tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota myös
monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseen.
Valtiontalouden tarkastusvirasto löytää puuntuotannon tukemisesta epäkohtia
Myös valtiontalouden tutkimusvirasto kyseenalaistaa puuntuotannon tuet ja niiden vaikuttavuuden
tarkastuskertomuksessa yksityismetsätalouden tuista ja korvauksista. Tutkimusviraston mukaan iso
osa kemera-tuista (tukijärjestelmä ennen metkaa) on kohdistunut markkinaehtoisesti kannattavaan
toimintaan, ja puuntuotannon tukemisen kannustusvaikutuksista tarvittaisiin parempaa näyttöä.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki suosii jaksollisen kasvatuksen menetelmää
Ongelmana on ollut ison osan tuista suuntaaminen jaksollisen kasvatuksen metsiin, mikä vääristää
eri metsänkäsittelytapojen kustannus- ja tulovaikutuksia. Kun jaksollisen kasvatuksen kustannuksia
pienennetään keinotekoisesti, vaikuttaa tämä jatkuvan kasvatuksen kannattavuuteen valtiontukien
kautta. Myös valtiontalouden tarkastusviraston mukaan taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon
tukeminen edistää ensisijaisesti jaksollista metsänkasvatusta, joka saattaa johtaa siihen että
maanomistajat keskittyvät tuettuihin työlajeihin ei-tuettujen töiden kustannuksella. Tämä saattaa
estää jatkuvan kasvatuksen lisääntymistä metsänkäyttömuotona. Esimerkiksi metsälain
ilmastovaikutusten arvioinnin mukaan “Metsien hakkuutapojen monipuolistaminen on käynnistynyt
hitaasti – jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuita on viime vuosina ollut noin kolme prosenttia
kaikista metsänkäyttöilmoituksista.” Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki on myös
Luonnonvarakeskuksen maa- ja metsätalouden tukien ilmastovaikutuksia tarkastelevan
politiikkasuosituksen mukaan erityisesti jaksollisen menetelmän tukemista, joten siitä leikkaaminen
on perusteltua.
Tuen rajaaminen puuston pituutta pienentämällä saattaa johtaa siihen, että taimikon ja nuoren
metsän hoitotyöt tehdään hieman aikaisemmassa vaiheessa. Ratkaisu on kuitenkin kannatettava, jos
sen avulla pystytään edesauttamaan taimikon ja nuoren metsän hoidon osalta metsänhoitotoimien
oikea-aikaisuutta sekä suitsimaan liian voimakkaita harvennuksia. Metsälain ilmastoarvioinnin
mukaan “–voimakkaiden harvennusten välttäminen lisäisi merkittävästi talousmetsien puuston
hiilensidontaa ja ainespuun tuotosta heikentämättä metsänkasvatuksen kannattavuutta yksittäisen
metsänomistajan näkökulmasta käytettäessä maltillisia korkokantoja.”
Vaihtoehtojen esittelyn yhteydessä hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, ettei nyt esitetyille
metkan leikkausvaihtoehdoille ole käytännössä muita toteuttamisvaihtoehtoja, koska
hallitusohjelmassa korostetaan hiilinieluja sekä metsänhoitotöiden oikea-aikaista toteuttamista.
Metsänhoitomenetelmien tasa-arvoisemman tukikohtelun edistämiseksi maksettavan tuen
hehtaarikohtaisen tason leikkaaminen olisi voinut myös olla hyvä toteuttamistapa pituuden
pienentämisen lisäksi. Hiilinielujen säilymisen ja kasvattamisen kannalta avohakkuuta seuraavan
taimikonhoitovaiheen tukeminen ei ole kokonaisuuden kannalta perusteltua, sillä tutkimusten
mukaan hiilensidonnan osalta jatkuvapeitteinen kasvatus on parempi vaihtoehto kuin tasaikäinen
kasvatus. Jaksollisen menetelmän toimenpiteiden tukitason säilyttäminen ei ole yksiselitteisesti
hiilinielujen kasvattamisen kannalta perusteltua.
Jo METKA-työryhmä esitti pienpuun keruutuen poistoa, on hyvä että tukea edes
vähennetään nyt
METKA -työryhmä arvioi raportissaan pienpuun keruutuen tarpeettomaksi energiantuottajien
puustamaksukyvyn parantumisen vuoksi (s. 40-41). Viimeisimpien tietojen mukaan puun hintataso
on kohonnut ja kysynnän painopiste painottuu harvennuksiin. Kyseessä oleva tuki on ristiriidassa
Suomen ilmastolain hiilineutraaliustavoitteen ja EU:n nieluasetuksen (LULUCF) velvoitteiden
kanssa, erityisesti nyt kun maankäyttösektori on ollut useina vuosina hiilinielun sijaan päästölähde.
Ilmastokriisin kannalta on välttämätöntä vähentää nopeasti polttamista ja korvata sitä polttoon
perustumattomilla kestävillä uusiutuvilla energiamuodoilla. Polttoon perustuvien energiamuotojen
rahallinen tuki saattaa hidastaa tätä siirtymää lisäämällä puun polton kannattavuutta.
Luonnonsuojeluliitto kiittää uusien metsäautoteiden tuen poistamisesta.
Luonnonsuojeluliitto on jo aiemmissa lausunnoissaan esittänyt, että uusien metsäteiden tuesta tulee
luopua. Huomattakoon, että niiden rakentamisen tavoite 15 m/ha on todettu ylimitoitetuksi, ja
rakentamisen tarvetta ja kannattavuutta on tutkimustulosten perusteella kyseenalaistettu jo
1990-luvulla.
Yhteenvetona
Nyt esitetyt muutokset ovat askeleita oikeaan suuntaan, mutta tukijärjestelmään jää vielä
parannettavaa, jotta se olisi yhdenmukainen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa. Koko
puuntuotannon tukijärjestelmän tarpeellisuutta tulee tarkastella kriittisesti erityisesti nyt, kun rahasta
on pulaa.
Lisätietoja: Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, liisa.toopakka@sll.fi, 0405042989
Suomen luonnonsuojeluliitto – Finnish Association for Nature Conservation