Lisäkysymykset valkoposkihanhesta ja merimetsosta

Tehokkaimmat keinot vähentää valkoposkihanhien satovahinkoja

Rakentavaksi vaihtoehdoksi “Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä” -tutkimushankkeessa (2021-2023) laadittiin suositukset hanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen hallitsemiseksi:

• “Tuetaan hanhi- ja karkotuspeltojen – hanhipeltokonseptin – toimintaa jatkossa. Hanhille osoitetut pellot, sekä pellot, joilta hanhet karkotetaan, ovat yhdessä toimiva tapa vähentää ja hallita valkoposkihanhien aiheuttamia maatalousvahinkoja.

• Kehitetään ja tuetaan tehokkaiden ja oikein ajoitettujen hanhien karkotusmenetelmien käyttöä.

• Vahvistetaan viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua hanhipeltojen ja karkotuslupien hallinnoimisessa, jotta hanhia voidaan karkottaa mahdollisimman tehokkaasti erityisesti keväisin, jolloin syntyvät suurimmat vahingot.

• Kehitetään korvausjärjestelmää ja hanhipeltokonseptia pitkäjänteisesti. Varmuus vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisevien toimien jatkuvuudesta ovat tärkeitä viljelijöiden ammatinharjoittamisen ja hanhiasioiden kestävän ja oikeudenmukaisen hallinnan kannalta.”

Mitä aiotaan tehdä, että saadaan tutkimuksellista lisätietoa kuoliaaksiampumisen hyödyistä ja kustannustehokkudesta sekä äänenvaimentimien käytön eduista keväällä? Onko oikein, että paukkupatruunakarkotus on syksyllä muu tyydyttävä ratkaisu? Voiko kansallisella lainsäädännöllä määritellä asiaa toisin?

Äänenvaimentimen käyttö ei ole järkevää, koska vahinkojen ehkäisemisen tarkoitus on pelottaa linnut pois paikalta, jonne niitä ei haluta. Paukkupatruunoilla oli Luken kokeissa sama teho kuin ns. kovilla ammuksilla, koska laukauksen äänikin jo pelotti linnut pois.

Lisätietoja
• Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi