Luonnonsuojeluliiton kommentit luonnonsuojelulain kolmospakettiin
–
Luonnonsuojelulain uudistuksessa käsittelyssä olleet yleispykälät ovat hyviä. Määritelmiä voisi kuitenkin täydentää ja korvauskynnystä nostaa.

29.1.2021
Luonnonsuojeluliiton kommentit luonnonsuojelulain kolmospakettiin
Viitaten YSL1-kokoukseen 26.1.2021
Yleisesti ottaen nämäkin pykäläesitykset ovat hyviä, aiempaan työryhmän työhön ja selvityksiin perustuvia ja kannatettavia.
1 §:ään olisi lisättävä vielä
-
vahvistaminen
-
käytön kestävyys (luonnon uusiutumiskyvyn rajassa)
-
ekosysteemilähestymistapa
Määritelmät
-
5) luontovahinkoon ainakin suojellut/uhanalaiset luontotyypit mukaan (ja tietysti myös asiaa varsinaisesti koskevaan pykälään, kyllä sen soveltamisalaa voi direktiviin minimistä kotimaisesti laajentaa)
-
CBD-määritelmät kävisivät meille
-
biologinen monimuotoisuus (lisättävä geodiversiteetti)
-
ekosysteemi
-
kestävä käyttö (tai oikeastaan käytön kestävyys)
-
-
ekosysteemilähestymistapa on yhdennetty strategia maan, vesien ja elollisten luonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön tasapainoisella tavalla. [Sovellettu https://www.biodiversitya-z.org/content/ecosystem-approach ]
§ Valtion korvausvelvollisuus
Esitämme harkittavaksi korvauskynnyksen nostamista vähintään muotoon “erittäin merkityksellistä” haittaa.
Perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuden mukainen jokaisen vastuu luonnosta ja LSL:n uudistuksen tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelun valtavirtaistaminen edellyttäisi, että valtion korvausvelvollisuutta arvioitiiin uudestaan maanomistajan perustuslain 15 §:n mukaisen omaisuuden suojan ja 20 §:n mukaisen ympäristöperusoikeuden yhteensovittamisen näkökulmasta.
Täyden korvauksen periaate maanomistajalle kaiken merkityksellisen haitan tilanteissa ei huomioi ympäristöperusoikeuden sisällön ja tulkintavaikutuksen viimeaikaista kehitystä suhteessa omaisuuden suojan sisältöön.
Täyden korvauksen vaatimusta tulisi nostaa ainakin erittäin merkittäviin haitallisiin vaikutuksiin omaisuuden käytölle.
Maanomistajan haitan luonnonsuojeluperusteista syntyvän sietämiskynnyksen ei myöskään voida katsottavan vaikuttavan maanomistajien omaisuuden ytimeen perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön vastaisesti, koska vapaaehtoiset suojeluohjelmat (kuten Metso ja Helmi) ja ns. vapaaehtoisen kompensaatioperiaatteen laajentaminen luonnonsuojelulailla lieventävät korvauskynnyksen noston vaikutusta maanomistajan mahdollisuuksiin käyttää vallita omaisuuttaan.
Valvonnan järjestäminen
Metsähallituksen toimihenkilöidenkin valtuuksia tulee lisätä myös yksityismailla.
Haltuunotto-oikeus
Haltuunotto-oikeus on syytä säilyttää myös maanomistajalla, kuten metsästyslaissa. Se voi koskea esimerkiksi laittomia haukkarautoja tms. pyydyksiä, jotka pitää saada heti pois maastosta.
Lisätietoja
– suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi
Kommenttien valmisteluun osallistuivat myös ympäristöjuristi Matti Kattainen ja toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
suojelupäällikkö
Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
- +358 400 615 530
- tapani.veistola(a)sll.fi