Luonnonsuojeluliiton kommentit valkoposkihanhesta ja merimetsosta E-kirjeen luonnokseen 

Suomen luonnonsuojeluliitto on seurannut valkoposkihanheen ja merimetsoon liittyvää keskustelua vuosikausia osallistuen myös niitä koskeneisiin työryhmiin.

Valkoposkihanhi
Valkoposkihanhia esiintyy Suomessa kahta kantaa: pohjoiset läpimuuttajat ja Itämeren pesimäkanta, joka on levinnyt myös joillekin sisämaan järville.

Läpimuuttajista on tullut viljelyksille vahinkoja. Ne toki korvataan, mutta niiden ennalta ehkäisyyn kehitettiin erityisessä hankkeessa 2020-luvun alussa monia keinoja (mm. monet pelottelukeinot, hanhipellot jne.). Luken kokeissa huomattiin muun muassa, että lintujen ampumisesta ei ole lisäarvoa verrattuna pelottelemiseen paukkupatruunoilta. Siksi lajin metsästyksestä ei ole hyötyä ja ampumislupia ei ole enää annettu.

Rakentavaksi vaihtoehdoksi “Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä” -tutkimushankkeessa (2021-2023) on laadittu suositukset hanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen hallitsemiseksi:
• “Tuetaan hanhi- ja karkotuspeltojen – hanhipeltokonseptin – toimintaa jatkossa. Hanhille osoitetut pellot, sekä pellot, joilta hanhet karkotetaan, ovat yhdessä toimiva tapa vähentää ja hallita valkoposkihanhien aiheuttamia maatalousvahinkoja.
• Kehitetään ja tuetaan tehokkaiden ja oikein ajoitettujen hanhien karkotusmenetelmien käyttöä.
• Vahvistetaan viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua hanhipeltojen ja karkotuslupien hallinnoimisessa, jotta hanhia voidaan karkottaa mahdollisimman tehokkaasti erityisesti keväisin, jolloin syntyvät suurimmat vahingot.
• Kehitetään korvausjärjestelmää ja hanhipeltokonseptia pitkäjänteisesti. Varmuus vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisevien toimien jatkuvuudesta ovat tärkeitä viljelijöiden ammatinharjoittamisen ja hanhiasioiden kestävän ja oikeudenmukaisen hallinnan kannalta.”
Lisäksi huomattakoon, että maamme pesimäkannasta ei ole tullut isoja vahinkoja viljelyksille. Keskustelu niistä on keskittynyt lähinnä puistojen jätöksiin, mihin metsästys ei ole kestävä ratkaisu.

Kirjallisuutta
• Hanhipelto-hanke https://www.luke.fi/fi/projektit/hanhipelto/julkaisut
• Luke 19.8.2022: Loppuportti maa- ja metsätalousministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta: Valkoposkihanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen ennaltaehkäisy (VAME).

Merimetso
Merimetso muuttaa hyvin aikaisin, ja sen “syysmuutto” alkaa jo loppukesällä. Siksi vesilintujen metsästyksen alkaessa elokuussa maassamme on Norjasta ja Venäjältä tulleita muuttolintuja. Näiden läpimuuttavien lintujen metsästys ei kohdistu pesimäkantaamme eikä ratkaise sen aiheuttamia ongelmia. Siksi KHO kumosi hiljattain merimetsolle annetun ns. tuhannen linnun ampumisluvan (KHO:2025:15). Merimetsoa ei myöskään yleisesti ottaen syödä.

Huomattakoon, että merimetsolle on annettu nykysäädöksinkin paljon erilaisia poikkeuslupia, jotka kohdistuvat maamme pesimäkantaan sen pesimäaikana. Esimerkiksi Kansallisessa merimetsostrategiassa (YM 2019) todettiin s. 14: “Vuodesta 2015 alkaen merimetsoihin ja muihin rauhoitettuihin lintuihin liittyvien poikkeuslupien käsittely on keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen (VARELY). Se on käsitellyt 18.10.2019 mennessä 33 merimetsolupahakemusta, joista 22 on ollut myönteisiä (67 %).”

Yhteenveto
Muistiossa todetaan hyvin liitteiden muuttamisen käytännön lopputulos: “Joka tapauksessa, vaikka valkoposkihanhi ja merimetso lisättäisiin direktiivin liitteeseen II/B, Suomi joutuisi noudattamaan metsästysaikoja ja poikkeuslupien tarve sekä valkoposkihanhella keväisten viljelysvahinkojen korvaamisen tarve säilyisivät lintujen yleisenä pesimisaikana.”

Näistä syistä Luonnonsuojeluliitto pitää esitystä turhana ja vastustaa sitä. Näidenkin lajien kanssa on opittava rauhanomaisesti rinnakkain. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn on kehitetty monia ampumista kestävämpiä keinoja.

Paljon olennaisempaa olisi, että Suomi valmistelisi esityksiä siirtää uhanalaistuvia lintulajeja II-liitteistä liitteeseen I. Niissä on paljon Suomessa pesiviä lajeja, varsinkin sorsalintuja ja kahlaajia. Niiden suojelu on riippuvaista niiden menestyksestä muutto- ja talvehtimisalueilla, ja metsästyspaineen poisto olisi nopea keino auttaa niitä.

Lisätietoja
ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen. p. 044 901 0461, antti.heikkinen@sll.fi
toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi