Luonnonsuojeluliiton lausunto ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna 2024–2025

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 8.11.2024 Dnro VN/31476/2024

Luonnonsuojeluliiton lausunto ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna 2024–2025

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä

Suomen ilveskanta on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC), ja se on suotuisalla suojelutasolla. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen ilveskanta on vuonna 2024 noin 2 260 yksilöä. Kannan kokoa on säädelty ennen vuotta 2023 ns. kannanhoidollisella metsästyksellä.
Maamme ilveskanta on yhteydessä Venäjän ja Baltian elinvoimaisiin ja geneettisesti monimuotoisiin ilveskantoihin. Sen sijaan yhteys Skandinavian ilveskantaan on heikompi poronhoitoalueen heikon ilveskannan seurauksena.
Ihmiset suhtautuvat ilvekseen myönteisesti. Monet tuntevat iloa ja yllätystä kohdatessaan “tupsukorvan” tai sen jälkiä. Vain kymmenesosa suomalaisista kokee pelkäävänsä ilvestä. 2000-luvulla ilveksenmetsästyksen vastustus on voimakkaasti kasvanut, ja kansalaiset toivovat suurempaa ilveskantaa maahamme. Poronhoitoalueen eteläpuolella ilves ei juuri aiheuta vahinkoja. Vuosittain tapahtuu noin 5–50 lammas- ja koiravahinkoa. Kuluneena vuonna 2024 vahinkoja on aiheutunut lokakuun loppuun mennessä vain 35 000 euroa.

Ilveksen metsästyskiintiötä määriteltäessä kauriskantojen voimakas kasvu on sivuutettu

Keskustelu pienten hirvieläinten aiheuttamista ongelmista on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Suomessa valkohäntäkauriskanta on lähes kolminkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana noin 90 000 yksilöön ja metsäkauriskanta noin 70 000–80 000 eläimeen. Siksi osa metsänomistajista, maanviljelijöistä, puutarhureista, liikenteen turvallisuusviranomaisista ja ihmisen terveydestä huolestuneista tahoista (runsas kauriskanta ylläpitää vahvaa puutiaiskantaa) pitävät pienten hirvieläinten kantoja liian runsaina. He näkevät ilveksen niihin kohdistaman saalistuksen myönteisenä. Lisäksi osa näistä lajeista on vieraslajeja, joten ilveksen metsästys niiden takia on ehdottomasti täysin vastoin maa- ja metsätalousministeriön vieraslajistrategiaa.
Ilveksen metsästystä ei tule harjoittaa varsinkaan Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla, joilla halutaan vähentää pienten hirvieläinten kantoja.

Luonnonsuojeluliiton esitys poronhoitoalueen eteläpuolelle

Suuremmasta ilveskannasta on enemmän taloudellistakin hyötyä kuin haittaa, minkä tulee huomioida ilveksen metsästyskiintiötä määriteltäessä.
Ilveksen metsästyksellä tulee aina olla hyväksyttävä syy. Metsästysvuonna 2023–2024 hallinto-oikeudet kumosivat kaikki ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevat poikkeuslupapäätökset riittämättömien syiden johdosta. Nämä hallinto-oikeuksien linjaukset tulee huomioida kiintiö- ja poikkeuslupapäätöksiä tehtäessä. Lausuntoaineistossa ei ole esitetty päteviä syitä luontodirektiivin 16.1.e:n mukaiseen eli ns. kannanhoidolliseen metsästykseen.
Suomen luonnonsuojeluliitto ei vastusta metsästystä sinänsä. Liitto huomioi, että ilveksen metsästykseen voidaan myöntää poikkeuslupia metsäpeuran suojelemiseksi. Silloinkin luvat pitää antaa luontodirektiivin 16.1.a:n mukaisesti ja jos muita tyydyttäviä ratkaisuja ei ole. Silloinkin voisi antaa enintään 20 poikkeuslupaa, koska ilves ei ole metsäpeuralle iso uhka. Lisäksi poikkeuslupia voidaan antaa vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi (luontodirektiivi 16.1.b).

Poronhoitoalue

Poronhoitoalueella ei tavata kuin yksittäisiä pentueellisia naaraita sen etelärajan tuntumassa Pohjois-Pohjanmaalla. Käytännössä kolmasosa Suomesta on tyhjiö lisääntyvien ilveksien osalta. Lisäksi poronhoitoalueella ilvestä metsästetään kansallispuistoissa ja jopa luonnonpuistoissa minkä ei tulisi olla sallittua.
Poronhoitoalueen ilveskantaa tulisi kasvattaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa, jotta ilveskantamme yhteys Skandinavian ilveskantaan paranisi. Poronhoitoalueelle ei tule sallia vahinkoperusteisten poikkeuslupien lisäksi muita lupia, koska sen ilveskanta on pieni eikä kestä yleistä metsästystä.

Lisätietoja

• Puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, puhelin 050 564 4122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
• Toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja