Lahjoita

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto kalatalouden huoltovarmuuden parantamisesta

Lausunnot

–

Kalatalouden huoltovarmuuden parantamiseksi kannattaisi satsata silakan saamiseen kotimaiseksi ihmisravinnoksi, pienimuotoisen rannikkokalastukseen ja sisävesikalastukseen sekä nyt vähemmän käytettyihin kalalajeihin. Sitä vastoin Norjan loheen ja vesiviljelyn lisäämiseen ei kannata huoltovarmuudenkaan takia satsata.

Kuvassa on paljon merestä saaliiksi kalastettua silakkaa suuressa kasassa.
Silakka on Suomen merikalastuksen pääsaalis. Kuva: Juha Sulin / Vastavalo

27.6.2024

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten sivuillanne olleeseen lausuntopyyntöön

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida kalatalouden huoltovarmuuden parantamisen luonnosta.

On hyvä varautua poikkeusaikoihin jo hyvinä aikoina.

Suomen kalastuksen ylivoimaisesti suurin saaliskala on silakka. Siksi huoltovarmuuden kannalta kaikkein tärkeintä olisi varmistaa sen saanti kotimaiseen kulutukseen. Siihen on tärkeätä miettiä etukäteen keinot, koska troolarikapasiteetista iso osa on ulkomaisessa omistuksessa. Myös silakan käyttöä minkin tai kalanrehuksi sekä vientiin pitäisi vähentää tai kokonaan lopettaa. Koska silakka kannattaa syödä silakkana, vesiviljelyn lisäystoimenpiteet eivät ole huoltovarmuudenkaan kannalta kannatettavia (C2).

Norjalainen viljelty lohi on kansainvälisesti merkittävä ympäristöongelma. Kalanjalostuksemme ja kaupan nykyisistä riippuvuuksista siitä tulee päästä eroon mahdollisimman pian jo nyt hyvinä aikoina. Parasta olisi asettaa EU:ssa asteittain kovenevat tuontitullit tai rajoitukset sitä vastaan. (Poikkeuksen voisi antaa ASC- tai luomumerkityille tuotteille.) Sitä vastoin toimenpide C3 tulee hylätä.

Silakka- ja kilohailisaaliin pääosa saadaan vain pienellä määrällä isoja troolareita. Se on turvallisuusriski. Siksi pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja sisävesikalastuksen sekä nyt vähemmän käytettyjen kalalajien merkitys voi kriisiaikoina lisääntyä. Toimenpide C4 on siksi hyvin kannatettava.

Lisätiedot
– toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja
Tapani Veistola

Ajankohtaista

  • |

    Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto koskien lohenkalastusta ja si­lak­ka­kiin­tiöi­tä

    Suomessa kalastettavat Itämeren lohen ja silakan kannat ovat surkeassa kunnossa. Lohenkalastukseen tarvittaisiin välivuosi ja silakkakiintiöitä ei pitäisi nostaa tämän vuoden tasolta. Näin Luonnonsuojeluliitto lausui eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle sekä samalla ympäristövaliokunnalle.

    LUE LISÄÄ: Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto koskien lohenkalastusta ja si­lak­ka­kiin­tiöi­tä

  • |

    Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle valtion alue­hal­lin­to­uu­dis­tus­ta koskevaksi lain­sää­dän­nök­si

    Valtion aluehallinto uudistetaan myös ympäristön osalta. Aluehallintovirastojen luvittajat ja ELY-keskusten valvojat siirretään uuteen lupa- ja valvontavirastoon, kun taas edistämistehtävistä (esim. METSO, HELMI) vastaavat sijoitetaan elinvoimavirastoon. Luonnonsuojeluliitto esittää, että kaikki luonnonsuojelun virkamiehet siirrettäisiin uuteen lupa- ja valvontavirastoon, jonne mukaan otettaisiin myös kala- ja vesitaloudesta vastaavat. Lupa- ja valvontavirastoon on tulossa itsenäinen, puolueeton ja riippumaton yleisen edun yksikkö muutoksenhaukuoikeuksineen, jota liitto pitää välttämättömänä.

    LUE LISÄÄ: Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle valtion alue­hal­lin­to­uu­dis­tus­ta koskevaksi lain­sää­dän­nök­si
  • lohi

    |

    ICES:n tieteelliset neuvot vuoden 2025 ka­las­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta Itämerellä

    Luonnonsuojeluliiton mielestä eduskunnan ei kannata lukita Suomen kantaa lohen ensi vuoden kalastukseen vielä nyt. Olisi parasta katsoa miten lohen nousu tänä vuonna onnistuu ja palata kiintiöihin syksyllä. Silloin vasta komission esityskin tulee. Syksyllä ehdittäisiin ottaa huomioon tämän kesän uudet tiedot ja komission esitys yhtä aikaa.

    LUE LISÄÄ: ICES:n tieteelliset neuvot vuoden 2025 ka­las­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta Itämerellä
Lisää artikkeleita