Luonnonsuojeluliiton lausunto LULUCF-asetuksen muutosehdotuksista
–
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen kanta EU:n hiilinielujen sääntelyyn on liian heikko. Liiton mielestä unionin hiilinielutavoitetta vuodelle 2030 tulee korottaa ja sektorien välisistä joustoista luopua. Liitto lausui eduskunnan ympäristövaliokunnalle ja maa- ja metsätalousvaliokunnalle maankäyttöä, maankäytönmuutosta ja metsätaloutta koskevan LULUCF-asetuksen muutosehdotuksista.
U 49/2022 vp
Suojeluasiantuntija Hanna Aho
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
YmV 15.6.2022
Asia: U 49/2021 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission
ehdotuksesta LULUCF-asetuksen ja hallintomalliasetuksen muuttamisesta
Luonnonsuojeluliitto kiittää ympäristövaliokuntaa mahdollisuudesta lausua asiasta.
Katsomme, että esitetty EU-tavoitetaso jää liian alhaiseksi kun huomioidaan maankäyttösektorin potentiaali ja ilmastotoimien kiireellisyys. Suomen tulee kannattaa hiilinielujen tavoitetason huomattavaa nostoa. Eri tutkijatahot ovat esittäneet arvioita EU-laajuiseksi potentiaaliksi, ja niiden kokoluokka liikkuu -600 miljoonassa hiilidioksidiekvivalenttitonnissa (Mt) vuositasolla.
Hiilinielujen kasvatus on päästövähennysten jälkeen olennaisin tapa, jolla ilmaston kuumeneminen voidaan pysäyttää. Ilman hiilinielujen kasvatusta, kuumenemista ei voida rajata 1,5 asteeseen. LULUCF-tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää, jotta EU:n ja Suomen kokonaistavoitteet voidaan saavuttaa. Tämän vuoksi tavoitteiden tulee olla sitovia ja niistä jäämisestä tulee olla seurauksia. Luonnonsuojeluliitto esittää Suomen kantaa muutettavaksi rangaistusmenettelyn osalta: Suomen tulee kannattaa rangaistusmenettelyn soveltamista.
Kansallisten nielutavoitteiden määrittämiseen käytetyn ajanjakson tulee olla esitettyä pidempi. Nyt taso määrittyy kolmen vuoden perusteella, mikä on sektorin ominaispiirteet huomioiden hyvin lyhyt aika. Vuoden 2016 LULUCF-ehdotuksessaan komissio hyödynsi 20-vuoden vertailukautta, joka lyhentyi neuvotteluissa kymmeneen vuoteen. Suomen kannan määrittämisen ei tulisi perustua siihen, miten valittu ajanjakso vaikuttaa meille asetettuihin tavoitteisiin, jotka nyt käytetyn ajanjakson ansioista ovat poikkeuksellisen alhaiset.
Puheenjohtajamaa on esittänyt sitovien vuosikohtaisten tavoitteiden sijaan 5-vuotistarkastelua. Tähän liittyy riski, että nielujen heikkenemiseen ei puututa riittävän nopeasti ja tehokkaasti, ja siksi Luonnonsuojeluliitto suhtautuu siihen varauksella.
Luonnonmonimuotoisuuteen liittyvät raportointivelvoitteet ovat tärkeitä, jotta ilmasto- ja luontopolitiikan yhdenmukaisuus voidaan varmistaa. Suomen tulee kannattaa lisättyjen raportointivelvoitteitteiden (liite III) pakollisuutta.
Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen, että valtioneuvosto kannattaa kompromissiehdotusta, jonka mukaan maankäyttösektorin ylijäämää ei voi siirtää kaudelta toiselle. Tämä vahvistaa nielutavoitteiden saavuttamista.
Sektorien väliset joustot tulisi pitää minimissä, eikä LULUCF-sektorin nieluilla pidä kuitata muiden sektoreiden päästöjä. Suomen tulee vastustaa ehdotusta nostaa kauden 2026-2030 maankäytön joustomahdollisuuden kiintiötä komission esittämästä 20 prosentista 40 prosenttiin kauden 2021-2025 ylijäämästä. Tämä hidastaisi irtautumista fossiilisista polttoaineista ja heikentäisi ilmastotoimia taakanjakosektorilla. Suomen ei tule kannattaa uusien joustokeinojen lisäämistä komission ehdotukseen. Erilaisista joustokeinoista uhkaa tulla vaikeaselkoinen vyyhti, joka heikentää asetuksen tavoitteita.
Luonnonsuojeluliitto vastustaa AFOLU-sektorin muodostamista ja BECCS:in lisäämistä asetuksen piiriin ilmastotoimia hidastavina ehdotuksina. Siksi voimme hyväksyä valtioneuvoston kannan näihin asiakohtiin.
Lisätietoja
Ilmastoasiantuntija Hanna Aho
- +358 40 628 9495
- hanna.aho(a)sll.fi