Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2024–2025

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 8.11.2024 Dnro VN/31652/2024

Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2024–2025

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa:

Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut tyytyväinen SusiLIFE-hankkeesta sekä suupetotutkimuksen laadukkaista ja kansainvälisesti referoiduista julkaisuista ja raporteista. Sen sijaan laajapohjainen yhteistyö susiasioissa on merkittävästi heikentynyt epärealististen sudenmetsästysodotuksien seurauksena. Luonnonsuojeluliitto toivoo malttia ja yhteistyötä susiasioiden hoitoon ja haasteiden ratkaisemiseksi.

Luonnonsuojeluliitto katsoo oikeuskäytännön valossa, että suden kannanhoidollinen metsästys ei ole mahdollista ilman hyväksyttävää sudenmetsästyksen tarkoitusta ja susikannan epäsuotuisan suojelutason johdosta.

Suden metsästyskiintiö 28 yksilöä on liian suuri ja ennenaikainen

Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että Suomen susikanta on hitaasti kasvanut viime vuosina. Susia on nyt enemmän kuin yli sataan vuoteen läntisessä ja eteläisessä Suomessa Helsinki-Tampere-Pori kolmiossa. Sen sijaan itäisen Suomen ja Sisä-Suomen susikanta ei edelleenkään ole kasvanut laittoman pyynnin johdosta. SusiLIFE:ssa kehitettyä poliisin ja erätarkastajan ennaltaehkäisevää luonnonvararikollisuuden torjuntaa Itä-Suomessa tulee mahdollisuuksien mukaan tehostaa ja laajentaa Sisä-Suomeen.

Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen -loppuraportissa (Luke 2022) todetaan, ettei Venäjältä tule riittävästi tulomuuttoa Suomeen pitämään yllä maamme susipopulaation geneettistä monimuotoisuutta. Tämän johdosta poronhoitoalueen eteläpuolisen susikannan tulee olla riittävän suuri ja yhtenäinen säilyttääkseen geneettisen monimuotoisuuden lyhyellä aikavälillä. Luonnonvarakeskuksen tekemän susien DNA-seurannan mukaan Suomessa on tällä hetkellä kaksi geneettisesti erilaistunutta susipopulaatiota, joiden välillä ei juuri tapahdu yksilöiden vaihtoa. Tilanteeseen ei ole tullut muutosta viime vuosina.

Susien laajamittainen laiton pyynti vaikeuttaa koko Suomen susikannan hoitoa, kun läntisen Suomen susipopulaation geneettinen monimuotoisuus on tutkimuksien mukaan kaventunut idästä vaeltavien susien vähyyden seurauksena. Ensisijaista olisikin turvata Sisä-Suomeen syntyvien perhelaumojen hengissä säilyminen. Toistaiseksi ne ovat aina kadonneet ensimmäisen tai toisen talven aikana.

Susikannan kasvusta huolimatta susivahingot eivät ole merkittävästi kasvaneet niillä alueilla, joilla kotieläinten suojausta on tehty SusiLIFE-hankkeessa. Siinä tehty neuvonta ja valistus ovat hälventäneet suteen liittyviä uhkia ja pelkoja läntisessä ja eteläisessä Suomessa. Vahinkojen ehkäisy ja valistus ovat ensisijaisia keinoja vähentää suteen liittyviä ristiriitoja. Susien mahdollisesti aiheuttamiin toistuviin kotieläinvahinkoihin tai vakavaan uhkaan voidaan lisäksi puuttua poikkeusluvilla, ellei muita ratkaisuja ole käytettävissä. Tämä käytäntö onkin sujuvoitunut vuonna 2024 uusien säädöksien myötä.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että sudellekin voidaan antaa poikkeuslupia toistuvasti uhkaa tai vahinkoa aiheuttavien susien tai koirasusiristeymien poistamiseksi (luontodirektiivi 16.1.a-c).

Sen sijaan suden kannanhoidollista metsästystä ei tule vielä aloittaa susikannan pienuuden, geneettisen monimuotoisuuden kapenemisen ja Sisä-Suomen susityhjiön johdosta. Lausuntoaineistossa ei ole esitetty päteviä lainmukaisia syitä luontodirektiivin 16.1.e:n mukaiseen ns. kannanhoidolliseen metsästykseen. Suotuisan suojelun taso tarkoittaa sitä, että laji kykenee säilymään elinkelpoisena osana elinympäristöään, se on tasaisesti jakaantunut esiintymisalueellaan eikä sen geneettinen perimä kapene. Suomen susikanta ei vielä ole sillä tasolla, jotta sitä voisi kannanhoidollisesti metsästää. Pikemmin maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen tulisi tehostaa sudensuojelua, jotta Suomen susikanta jatkaisi maltillista kasvuaan suotuisalle suojelutasolle.

Mikäli maa- ja metsätalousministeriö antaa kannanhoidollisen sudenmetsästyskiintiön talvelle 2024–2025, Suomen luonnonsuojeluliitto tulee tarvittaessa auttamaan piirijärjestöjään valittamaan myönnetyistä susiluvista hallinto-oikeuksiin.

Lisätietoja

• Puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, puhelin 050 564 4122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
• Toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja