Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto metsähanhen hoi­to­suun­ni­tel­mas­ta

14.8.2024

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 3.7.2024 Dnro VN/18816/2024

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleisesti ottaen tämän hoitosuunnitelman luonnos on niistä parhaimpia.

Tundrametsähanhen pesimäkanta jää luonnoksessa vähän katveeseen.

Suomessa pesii nyt myös tundrametsähanhia. On ilmeistä, että siitä tulee lähiaikoina oma lajikin. Sen pesimäkanta on pieni, joten myös sen suojelu pitäisi ottaa huomioon. Nyt mennään taigametsähanhi edellä (esim. 4.2), ja tundrametsähanhea on käsitelty isommin vain läpimuuttavan kannan osalta.

3.1 Kannanhoidon lähtökohdat, päätavoitteet ja reunaehdot

Tärkeintä olisi tietysti saada taigametsähanhen ja tundrametsähanhen pesimäkanta suotuisalle suojelun tasolle eli elinvoimaiseksi ja pois punaisesta kirjasta.

Tärkeää olisi palauttaa taigametsähanhi aikaisemmalle levinneisyysalueelleen. Se merkitsee kannan vahvistamista niin, että sen leviäminen takaisin etelään nopeutuu.

Elinympäristöjen hoito ja kunnostus on tärkeää. Mutta yhtä tärkeää on suojella niitä. Metsähanhen pesimäseuduilla ja muutonaikaisilla levähdyspaikoilla on monia uhkia. Metsätalous käy kovilla kierroksilla ja uusi uhka on tuulivoima.

4. Metsästys

Myös tundrametsähanhen pesimäkannan suojelun suotuisa taso tulee turvata. Se pitää ottaa huomioon taigametsähanhen metsästyksessä (vertaa 4.2).

Metsästysaika tulee kaakossakin rajata lokakuuhun ja pelloille, jotta läpimuuttavat tundrametsähanhet olisi helpompi tunnistaa. Lisäksi jos lintuja on liikkeellä vielä marras- ja joulukuussa, ne tarvitsevat koko valoisan ajan lepäilyyn ja ruokailuun. Myöhemmin syksyllä tundrametsähanhien seassa voi tulla ammutuksi myös muita hanhilajeja, kuten rauhoitettuja nuoria tundrahanhia. Varsinkin nuoria tundrahanhia voi olla vaikea erottaa muista harmaista hanhista.

Ravintohoukuttimet ja kaaveet tulee kieltää koko maassa. Ne ovat tehokkaita pyyntimuotoja. Sellaisia ei tarvita lajille, jonka metsästystä on syytä rajoittaa.

5. Seuranta ja tutkimus

Pesimäkannan seurantametodi olisi aika päättää, ja sitten sille varmistaa riittävät toteutusmäärärahat.

Tuulivoimaloiden vaikutusta metsähanhen pesintään ei vielä tunneta, joten sitä pitäisi selvittää.

6. Elinympäristöjen hoito

Metsähanhi on muuttolintu. Se asuu pesimäsoillaan alle puoli vuotta. Vaikka pesimäpaikkojen suojelu on elintärkeää, se ei vielä riitä. Muuttolinnuilla pitää olla sopivia ja rauhallisia lepäily- ja ruokailualueita niiden koko matkan ajan. Suojelualueiden ja Natura-alueiden lisäksi niitä kannattaa lisätä IBA- ja MAALI-alueista. Huomattakoon, että suojelualueet ovat ainoa tehokas turva muun muassa tuulivoimaa suunniteltaessa.

Metsähanhille tulee luoda myös metsästysvapaiden suojelualueiden verkostoa. Levähdyspaikoille myös EU:n maatalouspolitiikan uudistamisella seuraavaa ohjelmakautta varten olisi merkitystä hanhipeltojen tulevaisuudelle.

Huomattakoon, että biodiversiteettisopimuksen suojelutavoitteet ja uusi EU:n ennallistamisasetus tukevat metsähanhen elinympäristöjen hoitoa ja suojelua.

11. Kansallinen yhteistyö, työnjako ja vastuut

Alueellisen yhteistyön kehittämiseksi luonnonsuojelujärjestöt kannattaisi ottaa alueellisiin riistaneuvostoihin.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja