Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto met­säs­tys­a­se­tuk­sen muutoksesta

9.2.2021

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 22.12.2020 VN/16164/2020

Luonnonsuojeluliiton lausunto metsästysasetuksen muutoksesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

1 § Muun kuin hirvieläimen pyyntilupa
5 § Hallin ja itämerennorpan pyyntikiintiö

Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa esitystä, jonka mukaan itämerennorpan metsästykseen enää vaadittaisi pyyntilupaa, vaan norppaa pyydettäisiin alueellisen kiintiön mukaan.

Itämerennorpan pyynti on mielestämme nykyisellään liian suurta, eikä sitä ole missään tapauksessa syytä helpottaa. Jäätalvet myös Perämerellä ovat heikentyneet ja vaikuttavat itämerennorpan lisääntymismenestykseen alueella. Jäätalvi 2019–20 oli pitkän mittaushistorian heikoin ja aiheutti itämerennorpalle suuria vaikeuksia etenkin sen eteläisillä lisääntymisalueilla. Suomenlahdella syntyy vuosittain vain muutamia kymmeniä kuutteja, ja Pietarin hyljehoitolaan päätyi ainakin seitsemän itämerennorpan kuuttia. Myös Perämeri oli norppien lisääntymisaikaan osaksi jäätön, ja pesintä todennäköisesti häiriintyi jäiden liikkuessa.

Pohjanlahden kannan koko on epäselvä. Kannan kehitystä seuraava Ruotsin luonnonhistoriallinen keskusmuseo arvioi Pohjanlahden norppakannaksi noin 20 000 yksilöä. Tähän kuitenkin sisältyy otantaepävarmuutta eikä lukumäärää missään tapauksessa voida pitää vähimmäiskantana.

Kun Suomen ja Ruotsin yhteinen norpanpyynnin kiintiö on noussut noin 800:aan ja se täyttyy lähes täysin molemmissa maissa, ei arvio norppakannan noin viiden prosentin (4,7 prosentin) kasvuvauhdista pidä enää paikkaansa. Kasvu voikin olla alle 200 norppaa vuodessa tai heikkoina jäätalvina negatiivinen.

Itämerennorpan pyyntilupajärjestelmästä luopuminen antaisi väärän signaalin lajin tilasta Itämerellä. Se saattaisi osaltaan mahdollistaa itämerennorpan kestämättömän pyynnin.

Kiinnitämme lisäksi huomiota siihen valitettavaan seikkaan, että maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu perustelumuistiossa vähättelevästi itämerennorpan eteläisten osakantojen tilaan. Muistion mukaan: ”Kiintiö voitaisiin asettaa Perämeren–Merenkurkun, Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueelle, mutta metsästys on lähitulevaisuudessa mahdollista vain Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella, koska kannankehityksestä ei ole muiden alueiden osalta riittävää tietoa.”

Jälkimmäisten alueiden norppakanta on kuitenkin äärimmäisen pieni eikä sitä jo kokonsa takia voisi missään tapauksessa Itämeren suojelukomission (Helcom) hyljesuosituksen perusteella pyytää. Pieni koko on todettu suojelukomission raporteissa ja Suomen meriympäristön tila 2018 -raportissa

Suomenlahden kannasta Helcom toteaa seuraavaa: ”The ringed seal stock in the Gulf of Finland is decreasing, amounting to about 100 animals (M. Verevkin pers. com), and is considered to indicate a very alarming status ja kaikista eteläisistä kannoista: Thus, the Southern ringed seal management unit is clearly below good status in both population size and growth rate.” Lähde: https://helcom.fi/wp-content/uploads/2019/08/Population-trends-and-abundance-of-seals-HELCOM-core-indicator-2018.pdf

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii toissijaisesti, että jos kiintiömetsästykseen siirrytään, siihen ei asetuksessa osoiteta muita kuin Perämeren-Merenkurkun alue. Norpan metsästyskiintiölle osoitettaisiin hallista poiketen näin vain yksi alue.

5 a § Eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävä saalisilmoitus

Luonnonsuojeluliiton mielestä merihanhen lisääminen saalisilmoituksen alaisiin lajeihin on perusteltua. Perämeren kantaa verotetaan nyt liian aikaisin ja innokkaasti. Tämän lisäksi merihanhen aikaistettu peltopyynti (10. – 20.8.) tulee lopettaa.

9 § Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus

Esitys on kannatettava, ja se parantaa metsästyksen seurantaa.

12 § Koiran käyttö hirvieläinten metsästyksessä, 24 § Yleiset rauhoitusajat ja 25 § Erityiset rauhoitusajat

Luonnonsuojeluliitto vastustaa esitettyjä hirvieläinten metsästysaikojen ja koiran käyttöaikojen pidennyksiä. Niitä on perusteltu eri vuosien lumioloilla: pohjoisen hirvestyksessä paljolla lumella ja helmikuisessa kauriinmetsästyksessä koiralla taas vähällä lumella. Talvien lumiolot tulevat vaihtelemaan tulevaisuudessakin, mutta pitemmät metsästysajat jäisivät käyttöön kaikkina vuosina.

Pitemmät metsästysajat häiritsevät muitakin lajeja sekä luontoharrastajia. Hirvenmetsästys ennen kiima-aikaa syyskuun alussa ei ole kannatettavaa, koska se häiritsee hirvien lisääntymistä ja osuu päällekkäin ruskaretkeilyn kanssa. Tätä ei ole otettu vaikutusten arvioinnissa huomioon. Jos muutokset kaikesta huolimatta tehdään, niiden vaikutuksia tulee seurata tarkasti.

Lisäksi Luonnonsuojeluliitto esittää, että 24 §:stä poistettaisiin koko vuodeksi rauhoitetut lajit, jotta vain tämän pykälän lukeminen ei aiheuttaisi sekaannuksia (alli, punasotka, tukkakoskelo).

Yleisesti ottaen uhanalaiset lajit tulisi rauhoittaa. Niistä vaarantuneelle hillerille ei ole nyt edes yleistä rauhoitusaikaa. Lisäksi kohdassa 16) on joukko lajeja, joiden metsästäminen varsinkaan marras-joulukuussa ei ole muutenkaan järkevää (esimerkiksi heinätavi, lapasorsa, jouhisorsa ja punasotka). Saman kohdan tukkasotkalla on myöhäisiä pesintöjä – lajin metsästyksen alku pitäisi siirtää vähintään 1.9. asti, mutta parasta olisi rauhoittaa laji erittäin uhanalaisena.

Kohdassa 19 ongelmana on ”Ylä-Lapin mustan marraskuun valkoinen riekko”. Nykyiset lajin metsästysajat perustuvat 1961-90 ajanjakson keskimääräiseen pysyvän lumen tuloon Ylä-Lapissa, joka oli 11.10. Vuosina 2000-20 on kuitenkin ainakin Inarissa ollut kuudesti maa mustana marraskuussa useampia päiviä, ja jopa yhdesti melkein kolme viikkoa. Lokakuun 20.-31. päivinä maa on ollut useampia päiviä mustana jopa 12 kertaa, ja viidesti koko tuon jakson. Ylä-Lapissa tai vaihtoehtoisesti saamelaisalueella riekko tulisi rauhoittaa 20.10-15.11. väliseksi ajaksi. Toissijaisesti sen metsästys tulisi kieltää lokakuun 20. päivän jälkeen lumirajan alapuolelta.

Luonnonsuojeluliitto pitää urosteeren ja -metson talvista latvametsästystä yhä ongelmallisena (kohdat 21-22).

Kohdassa 26 sepelkyyhkyn metsästyksen alkua tulee lykätä vähintään 20.8. asti, koska lajilla on pesintä vielä menossa.

Pykälän viimeisessä kohdassa oleva merihanhen ns. peltopyynti on syytä kieltää.

23 § Metsästyksen johtajan tehtävät

Esitetty tutkimusperusteinen poikkeus on Luonnonsuojeluliiton mielestä perusteltu.

VNA metsästyslaissa tarkoituista poikkeusluvista: 4 § Riistaeläintä koskevan poikkeusluvan myöntäminen ja lupamääräykset

Esitetty tutkimusperusteinen poikkeus on Luonnonsuojeluliiton mielestä perusteltu.

Lopuksi

Lausunnonantajien työtä helpottaisi, jos MMM esittäisi asetusmuutoksien yhteydessä aina myös voimassa olevan asetuksen rinnakkaistekstinä samalla tavalla kuin lakimuutoksissa.

Lisätietoja

– suojelupäällikkö Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola c sll.fi

– norppa: toimituspäällikkö Antti Halkka, antti.halkka c sll.fi

Lausunnon valmisteluun osallistuivat myös puheenjohtaja Harri Hölttä, maisterit Vesa Luhta ja Riku Lumiaro sekä toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola

suojelupäällikkö

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

• +358 400 615 530
• tapani.veistola(a)sll.fi
• @TapaniVeistola