Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto yhteisen ka­las­tus­po­li­tii­kan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta

19.2.2024
Maa- ja metsätalousministeriölle
Viitaten lausuntopyyntöönne 6.2.2024 Dnro VN/1473/2024

Taustaa

Hallituksen esityksellä esitetään muutettavaksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annettua lakia siten, että kahden ensimmäisen soveltamisajankohdan edellyttämät muutostarpeet huomioidaan lainsäädännössä.

Ehdotettavilla säännöksillä pannaan toimeen ne kalastuksenvalvonnan muutosasetuksen sään-
nökset, joiden soveltaminen alkaa 9.1.2024 ja 10.7.2024. Samalla rikkomuksia ja vakavia rikkomuksia koskevia pykäliä tarkennetaan. Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 10.7.2024.

Euroopan komissio antoi 30.5.2018 ehdotuksen asetukseksi, jolla oli tarkoitus muuttaa kuutta
yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmää koskevaa asetusta. Komission mukaan ehdotuksen tavoitteena oli erityisesti 1) kaventaa kuilua YKP:n ja muiden EU:n politiikkojen välillä; 2) yksinkertaistaa lainsäädäntökehystä ja vähentää tarpeetonta hallinnollista taakkaa; 3) parantaa kalastustietojen ja erityisesti saalistietojen saatavuutta, luotettavuutta ja kattavuutta ja mahdollistaa tietojen vaihto ja jakaminen; ja 4) poistaa esteitä, jotka haittaavat sääntöjen noudattamisen kulttuurin kehittämistä ja toimijoiden tasapuolista kohtelua jäsenvaltioissa ja niiden välillä.

Valtioneuvosto on informoinut eduskuntaa komission asetusehdotuksesta U-kirjelmällä ja jatkokirjelmällä. Kummastakin maa- ja metsätalousvaliokunta antoi lausuntonsa. Suomen keskeiset neuvottelutavoitteet olivat, että kalastuksenvalvonta tulee sopeuttaa kunkin alueen ja kalastusmuodon erityispiirteisiin, eikä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteisiin nähden ylimitoitettuja, kustannuksia lisääviä, kaikille pakollisia vaatimuksia ja menetelmiä tule ottaa käyttöön.

Neuvostossa Suomi äänesti asetuksen hyväksymistä vastaan, koska lopputuloksessa oli useita Suomen neuvottelutavoitteiden vastaisia ratkaisuja. Tällaisia säännöksiä ovat esimerkiksi pienille kalastusaluksille säädetty velvoite käyttää seurantalaitteita, pelagisen sekakalastuksen saalisraportointia ja saaliin purkamista hankaloittavat ja lisäkustannuksia aiheuttavat säännökset sekä kalastuksenvalvonnan alueellistamista tarkoittavan säännöksen jättäminen pois asetuksesta. Lopullinen asetusteksti hyväksyttiin Euroopan unionin neuvostossa 13.11.2023 ja Euroopan parlamentissa 17.10.2023.

Luonnonsuojeluliiton lausunto

Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteena on varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat pitkällä aikavälillä ekologisesti kestäviä, ja että niitä hallinnoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien hyötyjen saavuttamisen kanssa.

Luonnonsuojeluliitto kannattaa esitettyä lakimuutosta. Ekologisesti kestävä kalastus ja yhteisen kalastuspolitiikan menestys riippuvat hyvin pitkälle tehokkaasta kalastuksen valvonnasta ja valvonnan täytäntöönpanojärjestelmän toteuttamisesta.

Esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia eikä ehdotetuilla muutoksilla todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta Ruokaviraston työmäärään, jos ne lisäävät seuraamusjärjestelmän tehokkuutta, kuten odotetaan.

Saalisarvioiden sallittua poikkeamaa ja vakavaa rikkomusta koskevat uudet Euroopan unionin säännökset alentavat vakavien rikkomusten määräämiskynnystä nykyisestä. Säännöksillä on pelotevaikutus ja siten niiden odotetaan esityksen mukaan parantavan säännösten noudattamisen kulttuuria. Se puolestaan johtaa huolellisemmin tehtyihin kalastuspäiväkirjamerkintöihin ja saaliin punnituksiin, ja tätä kautta korkeatasoisempaan ja tarkempaan saalisdataan, joka taas parantaa esimerkiksi alueellisten saaliskiintiöiden määräämisen tarvittavaa tietopohjaa.

Euroopan unionin säännökset edellyttävät, että jokainen rikkomus on kirjattu rikkomusrekisteriin siten, että sen käsittelyä pystytään seuraamaan rikkomuksen havaitsemisesta aina mahdollisen rangaistuksen täytäntöönpanoon saakka.

Tehokkaasti toimivan seuraamusjärjestelmä vähentää epäiltyjen rikkomusten lukumäärää. Maksun määräämisestä erikseen jokaisesta teosta tai laiminlyönnistä arvioidaan olevan toiminnan harjoittajien oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua parantava vaikutus. Samalla Suomi pystyy jatkossa paremmin noudattamaan Euroopan unionin rikkomusten rekisteriin kirjaamista ja rikkomusrekisterin ylläpitoa koskevia säännöksiä.

Hallituksen esitys on sopusoinnussa perustuslain kanssa ja lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä. Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytykset paranevat. Viranomainen joutuu myös antamaan selkeän ja perustellun päätöksen jokaisesta käsittelemästään rikkomuksesta ja vakavasta rikkomuksesta.

Lisätietoja
vanhempi asiantuntija Markku Marttinen, p. 044 759 9717, k.markku.j.marttinen@gmail.com

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja