Luonnonsuojeluliiton vastaukset kiertotaloudesta Valtiontalouden takastusvirastolle
–
Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkii kiertotaloutta. Luonnonsuojeluliiton mielestä koordinaatio olisi keskitettävä ympäristöministeriöön, koska sillä on kokonaiskäsitys asiasta ja siihen keskittyneitä asiantuntijoita.
VTV – Kiertotalous, 30.9.2024. SLL ry
● Näyttäytyykö kiertotalouden edistäminen valtionhallinnossa strategisesti johdettuna politiikkalohkona vai erilaisten toimenpiteiden koordinaationa?
Kiertotalouden edistäminen ei näyttäydy strategisesti johdettuna, jonka takia koordinaatio on tarpeen. Koordinaatio olisi keskitettävä ympäristöministeriöön, koska sillä on kokonaiskäsitys asiasta ja siihen keskittyneitä asiantuntijoita.
● Mitkä ovat eri hallinnonalojen painoarvot, kattavuus ja osallistuminen kiertotalouden edistämisessä? Mitkä ovat keskeisten toimijoiden näkökulmaerot kiertotalouteen (siihen mitä kiertotaloudella tarkoitetaan)? Vaikuttaako siltä, että eri hallinnonaloilla on kiertotaloudesta yhteinen tilannekuva ja tavoitetila?
Kokemustemme mukaan muiden kuin ympäristöministeriöiden vetämissä sektoristrategioissa, kuten biotalousstrategiassa ja mineraalistrategiassa, kiertotalous on jäänyt vaille konkretiaa. Kiertotalouden mainitseminen ei riitä tai merkitse sitä, että se on keskeinen osa strategiaa, sikäli kun strategian muut tavoitteet ovat pääosin ristiriidassa kiertotalouden kehittämisen kanssa.
Esimerkiksi mineraalialalla strategia keskittyy merkittävästi uusien hankkeiden perustamiseen, lupaprosessien nopeuttamiseen ja poikkeuksiin ympäristösääntelystä, mitkä lopulta ohjaavat rahoitusta muihin kuin kiertotaloushankkeisiin.
Eri hallinnonaloilla kierotalouden edistämistä tehdään erilaisin ehdoin. Toisaalla merkittävää on kiertotalouden vaikutukset luonnonvarojen, energian ja jätteen käyttöön, toisaalla merkittävää on se, onko kiertotalous taloudellisesti kannattava sijoitus.
● Mikä on tai mitkä ovat kiertotalouden edistämisen keskeisiä ohjausrakenteita? Mikä merkitys on / on ollut kiertotalouden strategisen ohjelman ohjausryhmällä, seurannan yhteistyöryhmällä sekä nyt uuden Jätealan ja kiertotalouden yhteistyöryhmällä kokonaisuuden ohjaamisessa? Mitä muita ohjausrakenteita kokonaisuuden ohjaukseen liittyy tai puuttuuko kokonaisuudesta tarpeellinen ohjausrakenne?
Koordinaatiota tulee keskittää ympäristöministeriöön. Olemme mukana JÄKKI-ryhmässä, mutta sen uusi kausi on vasta pääsemässä vauhtiin.
● Miten hyvin toimivalta eri hallinnonalojen välinen yhteistyö joko edellä mainittujen ryhmien kautta tai muutoin näyttäytyy? Miten tämä (toimivuus tai toimimattomuus) ilmenee?
Yhteistyö näyttäytyy puutteelliselta. Toimimattomuus ilmenee eriävin näkemyksin siitä, mitä kiertotalous tarkoittaa, miten sitä tulee edistää ja kuinka tärkeänä se nähdään osana hallinnonalan toimintaa.
● Kiertotalouden edistämiseen liittyy monia ohjausvälineitä/-keinoja, kuten EU-lainsäädäntöön vaikuttaminen, siihen liittyvän kansallisen liikkumavaran käyttö, kotimainen lainsäädäntö, kiertotalouden eri verkostot (esim. FISS), määrärahat ja avustukset (ml. yritystuet), informaatio ohjaus ja green deal -sitoumukset sekä virastojen tulosohjaus. Mitkä ovat tehokkaimpia ja mitkä vähiten tehokkaita kiertotalouden edistämisessä ja miten niitä on käytetty (mahdolliset ristiriidat ohjausvälineiden välillä, suhteessa tavoitteisiin tai suhteessa muiden kokonaisuuksien toimiin tai tavoitteisiin)?
Työkalupakista puuttuu vielä muutoksia estävien asioiden poistaminen, ennen muuta ympäristölle haitalliset tuet. Olemassa oleva lainsäädäntö, sen muutokset ja taloudelliset tuet ylläpitävät hankkeita, joissa ei edes huomioida kiertotaloutta. Kiertotalousratkaisut osoittautuvat tästä syystä usein kannattamattomiksi toteuttaa.
Tehokkaimpia ovat lainsäädäntömuutokset, joilla asetetaan velvoitteita kiertotalouden toteuttamiseksi, mikä sitoo myös materiaalivirtaa valtion rajojen ulkopuolelta.
Vähiten tehokkaita ovat lainsäädäntömuutokset, joilla helpotetaan sekä houkutellaan perustamaan hankkeita, jotka perustuvat uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen lisäämiseen sekä tehden niiden tuottamisesta kannattavampaa, kuin samojen materiaalivirtojen kestävämmän käytön lisäämisestä.
● Onko Suomen luonnonsuojeluliittoa kuultu kiertotalouteen liittyen tai pyydetty lausuntoja hallitusohjelmia (nykyinen ja kaksi edellistä) muodostettaessa tai hallituskausien aikana, ja jos on niin onko pyyntö tullut poliittisilta toimijoilta vai virkamiehiltä? Mitä tahoja (valtionhallinto, kunnat, asiantuntijat, etujärjestöt jne.) on nähdäksenne kiertotalousasioissa kuultu eniten eri hallituskausilla?
Kiertotaloudesta ei ole kysytty meiltä hallitusohjelmaneuvotteluisssa erikseen, vaikka esimerkiksi luonnonsuojelusta on pyydetty kuultavaksi. Yleisemmin kiertotaloutta on käsittääksemme käsitelty useissa viime hallitusohjelmissa lähinnä jätepolitiikan kannalta ja siinä yksityisten yhtiöiden intressit ovat olleet vallassa viime aikoina esimerkiksi kuntien yhtiöihin verrattuna.
● Seurataanko hallinnossa kiertotalouden edistymistä tarkoituksenmukaisilla mittareilla? Mitä ongelmia käytössä oleviin mittareihin ja mittaamiseen liittyy, ja miten mittaamista ja mittareita voisi parantaa? Onko mitatuilla tuloksilla vaikutusta päätöksentekoon?
Mittarit ovat jo nyt osoittaneet, että olemme jäljessä kiertotalouden edistämisessä. Yleiskuva esimerkiksi jätteenpolton haitallisista vaikutuksesta tavoitteisiin on nyt laajasti jaettu, mutta päätökset uupuvat.
Vaikka kiertotalous mainitaan tavoitteissa tai strategioissa, konkreettiset tavoitteet ja niiden tavoittelu ovat puutteellisia. Esimerkiksi Suomen kokonaisjätemäärästä ja vaarallisesta jätteestä syntyy kaivostoiminnasta, eikä tämän jätemäärän vähentämiseen ole sitouduttu. Sen sijaan toimet ohjaavat jätemäärän merkittävään kasvuun, mikä osoittaa, että mitatuilla tuloksilla ei ole vaiktuusta päätöksentekoon.
● Mitä muuta haluatte kommentoida kiertotalouskokonaisuuden ohjaamiseen liittyvistä rakenteista valtionhallinnossa?
Ympäristöministeriö on ministeriöistä se, jolla olisi aito objektiivinen intressi hoitaa itse asiaa – kaikille muille asia tuntuu olevan sivuasia, joka jää usein heidän ajamansa “pääasian” (esim. biotalous, mineraalien otto) alle. Kiertotalous on jo nyt yksi ympäristöministeriön vastuualueista, jolloin ympäristöministeriön roolin vahvistamisella varmistettaisiin tämän vastuualuen tarkoituksenmukainen toteuttaminen.