Luon­non­suo­je­lu­lii­ton viimeisiä kommentteja luon­non­suo­je­lu­lain pykäliin ennen lausun­to­kier­ros­ta

17.5.2021

Ympäristöministeriölle

Viitaten LSL1-kokoukseen 11.5.2021

Luonnonsuojeluliiton viimeisiä kommentteja luonnonsuojelulain pykäliin ennen lausuntokierrosta

Yleisesti ottaen ympäristöministeriön luonnokset ovat hyviä. Kommentteja on tullut puoleen ja toiseen, joten ymmärrämme hyvin ettei minkään osapuolen kaikkia esityksiä ole voitu ottaa mukaan. Tässä vielä eräitä parannusesityksiä – vanhoja mutta myös eräitä uusia.

1 luku Yleiset säännökset

1 § Lain tavoite

1) ”turvaaminen” tulee korvata sanalla ”vahvistaminen” (perustelu: turvaaminen ei vielä takaa lisäisyyttä, mikä plisi nyt tarpeen)

3 § Määritelmät

5) Käytön kestävyys olisi parempi kuin kestävä käyttö

6) Luontovahinkoon ainakin suojellut/uhanalaiset luontotyypit mukaan (ja tietysti myös asiaa varsinaisesti koskevaan pykälään, jonka soveltamisalaa voi direktiivin minimistä kotimaisesti laajentaa)
+ 7) uutena kohtana esitämme: Ekosysteemilähestymistavalla yhdennettyä strategia maan, vesien ja elollisten luonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön tasapainoisella tavalla.

6 luku Luonnonsuojelualueet

44 § Luonnonsuojelualueet ja niiden perustamisedellytykset

7) Esitämme lisäystä: ” … , arvokas, ennallistamiskelpoinen tai sijainniltaan ekologisessa verkostossa niin tärkeä, että…”

45 § Kansallispuisto

Olemme yhä sitä mieltä, että vähimmäispinta-sala voisi olla 1000 ha kuten nytkin, eikä 3000 ha.

50 § Kansallispuistojen ja luonnonpuistojen rauhoitussäännökset

2) ”ottaa kaivoskivennäisiä” tulee koskea myös malminetsintää

51 § Poikkeukset kansallispuistojen ja luonnonpuistojen rauhoitussäännöksistä

10) valkohäntäkauris on oikea tieteellinen lajinnimi. Valkohäntäkauriiden ajoa ei tule tällä pykälällä laajentaa hirvenmetsästyksen ”sivuvaikutuksen” ulkopuolelle, vaan valkohäntäkauriiden poisto on asiallista tehdä jatkossakin 52 §:n luvilla.

53 § Muun valtion luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset

2 momentin mahdollisuudesta sallia metsästys pienilläkin luonnonsuojelualueilla asetuksessa ei sovittu metsästystä koskeneessa alatyöryhmässä, vaan se on ministeriön myöhempi lisäys. Se on ongelmallinen, koska pienillä alueilla metsästyksen aiheuttama häiriö suojellun kohteinakin oleville lajeille voi olla isompi kuin suurella.

7 luku Luontotyyppien suojelualueet

Luvun luontotyyppien joukko on yhä suppea ja työtä tulee jatkaa sekä metsälain ja vesilain rajapinnoissa.

66 § Uhanalaisen luontotyypin huomioon ottaminen lupaa tai suunnitelmaa hyväksyttäessä

Pykälän soveltamisalaan pitää liittää myös ilmoitukset, koska muuten sen soveltamisala jää vajaaksi.

3 momentissa MRL:n osalta on erittäin tärkeää ottaa uhanalaiset huomioon kaavojen lisäksi myös katu- ja puistosuunnitelmissa.

8 luku Lajien suojelualueet

74 § Suuren linnun pesäpuu

Suuren linnun pesäpuun tulee olla rauhoitettu jo ensimmäisenä käyttövuotenaan – muuten ei synny muitakaan vuosia.

76 § Uhanalaisten lajien huomioon ottaminen lupaa tai suunnitelmaa hyväksyttäessä

Pykälän soveltamisalaan pitää liittää myös ilmoitukset, koska muuten sen soveltamisala jää vajaaksi.

3 momentissa MRL:n osalta on erittäin tärkeää ottaa uhanalaiset huomioon kaavojen lisäksi myös katu- ja puistosuunnitelmissa.

85 § Poikkeaminen eläinlajien suojelua koskevista säännöksistä

Katsomme, että kesähakkuita koskevan tuomion 4.3.21 yhdistetyssä asiassa C-473/19 ja C-474/19 toimeenpano vaatii toimia myös metsälain puolella.

10 luku Maiseman hoito sekä luonnonmuistomerkit

Luonnonmuistomerkkien perustaminen ja lakkauttaminen (95 – 96 §) olisi selvintä keskittää ELY-keskuksille.

11 luku Ekologisen kompensaation toteuttaminen

Jatkotyössä on tärkeää varmistaa lisäisyys eli nettopositiivisuus korvaamalla ”samaa samalla” ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti vähintään 10-kertaisella kertoimella.

12 luku Alueiden hankinta luonnonsuojelutarkoituksiin ja korvaukset

112 § Valtion korvausvelvollisuus

Esitämme harkittavaksi korvauskynnyksen nostamista vähintään muotoon “erittäin merkityksellistä” haittaa.

Perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuden mukainen jokaisen vastuu luonnosta ja LSL:n uudistuksen tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelun valtavirtaistaminen edellyttäisi, että valtion korvausvelvollisuutta arvioitiiin uudestaan maanomistajan perustuslain 15 §:n mukaisen omaisuuden suojan ja 20 §:n mukaisen ympäristöperusoikeuden yhteensovittamisen näkökulmasta.

Täyden korvauksen periaate maanomistajalle kaiken merkityksellisen haitan tilanteissa ei huomioi ympäristöperusoikeuden sisällön ja tulkintavaikutuksen viimeaikaista kehitystä suhteessa omaisuuden suojan sisältöön.

Täyden korvauksen vaatimusta tulisi nostaa ainakin erittäin merkittäviin haitallisiin vaikutuksiin omaisuuden käytölle.

Maanomistajan haitan luonnonsuojeluperusteista syntyvän sietämiskynnyksen ei myöskään voida katsottavan vaikuttavan maanomistajien omaisuuden ytimeen perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön vastaisesti, koska vapaaehtoiset suojeluohjelmat (kuten Metso ja Helmi) ja ns. vapaaehtoisen kompensaatioperiaatteen laajentaminen luonnonsuojelulailla lieventävät korvauskynnyksen noston vaikutusta maanomistajan mahdollisuuksiin käyttää vallita omaisuuttaan.

14 luku Luonnonsuojelun valvonta, hallintopakko ja rangaistukset

121 § Valvonnan järjestäminen

Metsähallituksen toimihenkilöidenkin valtuuksia tulee lisätä – myös yksityismailla.

131 § Haltuunotto-oikeus

Haltuunotto-oikeus on mahdollisuuksien mukaan syytä säilyttää myös maanomistajalla, kuten metsästyslaissa. Se voi koskea esimerkiksi laittomia haukkarautoja tms. pyydyksiä, jotka pitää saada heti pois maastosta.

Rajapinnat

Pääsyy luonnon köyhtymiseen on maa- ja metsätalouden sekä muiden sektorien kestämätön maankäyttö. Siksi rajapinnat varsinkin suunnittelua koskevaan MRL:ään ja lupalakeihin ovat elintärkeitä.

YSL

YSL 13 §:n scopea tulee laajentaa uhanalaisiin luontotyyppeihin: ”Mitä tässä luvussa säädetään ympäristön pilaantumisesta, koskee ympäristölupa-asiassa vastaavasti myös luvanvaraisen toiminnan haitallista vaikutusta uhanalaisiin luontotyyppeihin.”

MAL

Maa-aineslain 3 § on sanottava selvemmin että se koskee uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja.

MRL

Myös MRL:n keinoja tulee tehostaa nykyisestä, eikä heikentää kuten nyt on tapahtumassa (maakuntakaavan oikeusvaikutusten vähentäminen, seudullisuuden poistaminen maakuntakaavoista, kuntien yhteisen yleiskaavan korvaaminen oikeusvaikutuksia vailla olevalla kaupunkiseutusuunnitelmalla).

Metsälaki

Metsäkeskuksen tulkintasuositukset ovat vuodesta 2004 lähtien vaikuttaneet metsälakikohteiden tulkintaan ja rajauksiin. Joissain kohdissa tulkintasuositukset asettavat metsälakikohteille tiukempia vaatimuksia kuin mitä laista suoraan seuraa. Nämä supistukset, jotka ovat kolmannes Metso-ohjelman laajuudesta, tulee peruuttaa. Metsälain 10 §:n kohteiden pienialaisuuden ja selvärajaisuuden vaatimukset on poistettava.

Puroihin liittyvä metsälain tarkennusvaatimus on hyvä!

Kesähakkuiden kielto ja sen vaatimat menettelyt on toteutettava metsälaissa.

Metsälain arvioinnissa yhtenä ongelmana on ollut, että metsälakikohteiden käsittely siten, että niiden ominaispiirteet eivät säily, on metsälaissa kielletty. Rikoslakiin perustuva seuraamusjärjestelmä ei kuitenkaan käytännössä toimi. Valvontaa ja sanktiointia tulee vahvistaa.

Metsälakiin tulee lisätä kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen osallistuminen ja muutoksenhaku.

Kaivoslaki

Luonnonsuojelualueet ja muutkin Natura 2000 -alueet tulee merkitä 7 §:ään malminetsinnältä ym. kielletyiksi alueiksi.

Lisätietoja

– va. toiminnanjohtaja, suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

Yhteistyöterveisin

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola

va. toiminnanjohtaja

suojelupäällikkö

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

• +358 400 615 530
• tapani.veistola(a)sll.fi
• @TapaniVeistola