Luonnos Suomen arktisen politiikan strategiaksi
–
Suomen arktisen politiikan strategian luonnos oli hyvä, mutta esitimme siihen vielä lisää ympäristöä koskevia parannusesityksiä.
12.3.2021
Asia: VN/5904/2019
Luonnos Suomen arktisen politiikan strategiaksi
Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.
Ilmastonmuutos on edennyt arktisilla alueilla kolme kertaa nopeammin kuin muualla. Sen aiheuttamat muutokset näkyvät jo Suomenkin arktisissa lajeissa ja luontotyypeissä. Lajien sopeutumismahdollisuuksilla on rajansa: niille tulee Jäämeri pian vastaan pohjoisessa ja tunturia pitkin ylemmäksi nousevat lajit siirtyvät lopulta kirjaimellisesti taivaaseen. Siksi ilmastonmuutoksen hillintää tulee tehostaa ilmastolain ja muilla keinoilla.
Yksi sopeutumista edistävä asia on suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden parantaminen. Suomella olisi suuri mahdollisuus yhdistää Norjan, Ruotsin ja Venäjän suojelualeueita yhdeksi kokonaisuudeksi. Tähän liittyvää Green belt -yhteistyötä tässä tulee kehittää edelleen.
Yksi osa ilmastonmuutoksen haittojen estämistä on haitallisten vieraslajien torjunta. Siihen tulee jatkossakin panostaa.
Arktinen luonto on herkkää, eikä sitä tule stressata lisää uusilla suurhankkeilla, kuten kaivoksilla, vesivoimaloilla yms. Tässä suhteessa on hyvä, että esimerkiksi ”Jäämerenrataa” ei tässä luonnoksessa ole. Sitä vastoin sen ideaa korvaavan Suomen ja Ruotsin olemassa olevan junaverkostojen yhdistäminen on kannatettavaa.
Kaikessa ihmistoiminnassa tulee käyttää vahinkojen välttämistä (do not harm -periaate). Tämä koskee myös uusiutumattomia luonnonvaroja. Kemin uusi sellutehdas uhkaa lisätä hakkuita Suomen ja muilla pohjoisilla alueilla merkittävästi. Tämä lisää entisestään tarvetta suojella viimeiset vanhat metsät EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti. Niillä on merkitystä myös hiilivarastoina, saamelaiskulttuurille, poronhoidolle ja matkailulle. Metsiensuojeluverkostossamme on edelleen puutteita myös Etelä-Lapissa.
Saamelaisen alkuperäiskansan huomioon ottoa luonnonvarapolitiikassa tulee lisätä (myös FPIC-asia). Tätä asiaa ei ole esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriössä riittävästi ymmärretty. Sinne tulisi palkata lisää saamelaiskysymysten asiantuntijoita. Saamelaiset kannattaa ottaa paremmin nykyisen ilmastopaneelin työhön mukaan.
Suomen tulee jatkaa työtään myös pohjoisten lohikantojen puolesta sekä kotimaassa että yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Tähän liittyy myös Jäämeren mertensuojelun edistämisen jatkaminen.
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
suojelupäällikkö