Maamme suojelun arvoiset luontoalueet nyt yhdellä kartalla – ym­pä­ris­tö­jär­jes­töt vaativat merkittävää lisäystä suojeluun

Ympäristöjärjestöt ovat vuosien ajan keränneet tietoa Suomen arvokkaista, mutta suojelemattomista metsistä ja soista sekä kartoittaneet uhanalaisten lajien elinalueita ja ehdottaneet luontoalueita suojeltavaksi kartoitusten perusteella. Suojeltavaksi esitettyjä metsä- ja suoalueita ja niiden tietoja voi tarkastella nyt yhdeltä kartalta.

Karttakokonaisuuden tarkoitus on lisätä yleisön ja päättäjien tietoa kiireellistä suojelua ja tutkimuksia vaativista alueista ja näyttää, että arvokasta metsä- ja suoluontoa on suojelematta kaikkialla Suomessa. Kartalle on koottu myös viranomaistyönä tehty soidensuojelun täydennysohjelma, jonka hallitus päätti suurimmalta osalta jättää toteuttamatta.

Kaikille avoin aineisto löytyy osoitteesta www.metsakartat.fi

Suojelulla hälyttävä kiire

Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estäminen edellyttävät huomattavaa lisäystä metsien ja soiden suojeluun. Biotalouden nimissä lisääntyviä hakkuita on kompensoitava suojelemalla merkittävästi lisää metsiä.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää konkreettisia tekoja. Nopein tapa olisi palauttaa luonnonsuojelun rahoitus kesän budjettineuvotteluissa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle ja lisätä merkittävästi valtion metsien suojelua. Metsäteollisuuden tulisi suojella omistamiaan metsiä omalla kustannuksellaan aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

Hallituksen tavoite on kasvattaa metsien hakkuita nykyisestä 68 miljoonasta noin 80 miljoonaan kuutioon vuosittain. Samaan aikaan käytännön suojelutavoitteet ja rahoitus on romutettu. Metsien suojelun rahoituksesta on nykyhallituksen aikana leikattu 60 prosenttia.

Tutkimustietokin osoittaa suojelutarpeen

Metsät ovat Suomessa uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö. Nyt Etelä-Suomessa metsämaasta on lakisääteisesti ja pysyvästi suojeltu vain 2,6 prosenttia ja koko maassakin vain 5,7 prosenttia. Tämä on tutkimusten mukaan aivan liian vähän luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Suomalaiset tieteentekijät ovat ilmaisseet vakavan huolensa hallituksen biotaloushankkeiden vaikutuksesta metsäluonnolle ja ilmastonmuutokselle. Tiedeyhteisö on maalis- ja toukokuussa julkaissut kannanottoja metsien suojelun lisäämisen puolesta.

Myös äskettäinen Euroopan tiedeakatemioiden selvitys korostaa, että vanhojen metsien suojelemiseksi tarvitaan nopeita toimia ja että metsien hoidossa tulisi ottaa huomioon niiden maapallon tulevaisuuden kannalta tärkeimmät tavoitteet: kyky sitoa hiiltä ja hillitä ilmastonmuutosta sekä ylläpitää luonnon moninaisuutta.

Lisää aiheesta

Suomalaisten tutkijoiden julkilausuma (24.3.2017)

Suomen ilmastopaneelin selvitys: Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista (23.5.2017)

Eurooppalaisten tutkijoiden julkilausuma (15.5.2017)

Lisätietoja

Matti Liimatainen, metsävastaava, Greenpeace, 0400 346329 matti.liimatainen(a)greenpeace.org

Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 5323 219, paloma.hannonen(a)sll.fi

Panu Kunttu, metsäasiantuntija, WWF Suomi, 050 3055 086, panu.kunttu(a)wwf.fi

Lauri Kajander, metsävastaava, Luonto-Liitto, 045 1179 610, lauri.kajander(a)luontoliitto.fi

Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntija, BirdLife Suomi, 09 4135 3300, teemu.lehtiniemi(a)birdlife.fi

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen

• +358 50 532 3219
• paloma.hannonen(a)sll.fi
• @PalomaHannonen