Maatalouden tuet uudistuvat – Ym­pä­ris­tö­jär­jes­töil­lä konkreettisia ehdotuksia suomalaisen maatalouden kestävyyden lisäämiseksi

Peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys, suojavyöhykkeet, kiertotalous ja monipuolinen viljelykierto. Muun muassa nämä löytyvät tuettavien toimien esityslistasta, jonka suomalaiset ympäristöjärjestöt kokosivat EU:n maatalouspolitiikan laajamittaisen uudistuksen alla.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on määrä uudistua vuonna 2021 alkavan seitsenvuotisen ohjelmakauden alusta. Uudistuksen myötä jäsenmaiden oma päätäntävalta maataloustukiensa käyttöön kasvaa.

WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö nostavat esiin toimia, joiden tukeminen lisäisi merkittävästi suomalaisen maatalouden kestävyyttä. Nykyinen maataloustukijärjestelmä ei järjestöjen mukaan ole onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta eikä estämään rehevöittävien ravinteiden päätymistä vesistöihin.

”Maatalouden tukia kannattaa kohdistaa monihyötyjä tuottaviin toimiin. Esimerkiksi peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys parantaa maan kasvukuntoa ja edistää samalla sekä vesiensuojelua että luonnon monimuotoisuutta”, sanoo WWF Suomen sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä.

Järjestöt pitävät myös tärkeänä, että tukien kohdentamisessa huomioidaan nykyistä paremmin alueelliset erityispiirteet. Esimerkiksi eroosioherkillä ja ravinteikkailla mailla kannattaa tukea suojavyöhykkeiden perustamista ja kosteikkojen rakentamista, joilla voidaan vähentää vesistöihin valuvien ravinteiden määrää.

”EU:sta suoraan tulevan tukirahan määrä todennäköisesti pienenee uudistuksen myötä. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen haastavat sekä kestävän maataloustuotannon että viljelijöiden toimeentulon. On entistä tärkeämpää, että käytettävissä olevat tukieurot kohdistetaan hyvin”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Tukea myös ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin

Maatalouteen liittyvillä toimilla voidaan myös hillitä ilmastonmuutosta. Järjestöt tukisivat maaperän hiilipitoisuuden kasvattamista, kasviproteiinin lähteiden tuotantoa ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä maatiloilla.

Toimilla on todellista merkitystä, sillä noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on maatalousperäisiä.

”Maataloustuilla voidaan kannustaa vähentämään lihan tuotantoa ja kulutusta Suomessa. Eläimet ovat kuitenkin myös tärkeä osa kestävää suomalaista maataloutta, sillä laiduntaminen edistää maatalousympäristön monimuotoisuutta”, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

”Eläinten tuottama lanta on myös oleellinen osa kiertotaloutta ja vähentää riippuvuutta keinolannoitteista, joiden tuotanto kuormittaa ilmastoa. Samalla se tuo maaperän työläisille eli maaperäeliöstölle elintärkeää orgaanista ainesta ja osallistuu näin maan kasvukunnon parantamiseen. Hyvinvoiva maaperä taas kestää paremmin sääolojen vaihtelut”, sanoo Natur och Miljön ympäristönsuojelupäällikkö Anne Antman.

Lisätiedot:Ympäristöjärjestöjen ehdotukset maatalous- tukien uudistamiseksi 2019 (pdf)

– WWF Suomi, Elina Erkkilä, johtava sisävesiasiantuntija, elina.erkkila@wwf.fi, 050 522 4540

– Suomen luonnonsuojeluliitto, Tapani Veistola, erityisasiantuntija, 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

– BirdLife Suomi, Teemu Lehtiniemi, suojelu- ja tutkimusjohtaja, 0400 749 786 teemu.lehtiniemi@birdlife.fi

– Natur och Miljö, Anne Antman, ympäristönsuojelupäällikkö, 045 2700316, anne.antman@naturochmiljo.fi

EU:n maatalouspolitiikan uudistus

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) on määrä uudistua vuonna 2021 alkavan seitsenvuotisen ohjelmakauden alusta. Uudistus vaikuttaa myös Suomen maataloustukiin. Sekä EU:n suoraan maksamien tukien, kuten nykyisen perustuen, että kansalliseen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvien tukien, kuten nykyisen ympäristökorvauksen ja luonnonhaittakorvauksen, ehdot muuttuvat.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

• +358 400 615 530
• tapani.veistola(a)sll.fi
• @TapaniVeistola