Näkökulma: MTK vaatii metsäteollisuudelle vapaamatkustajan roolia ilmastotoimissa

MTK:n viesti pähkinänkuoressa on se, että uusien tietojen valossa metsien hiilinieluihin pohjautuva ilmastopolitiikka on perustunut vääriin oletuksiin. Lisäksi MTK katsoo, että Suomessa pitäisi keskittyä fossiilisten päästöjen vähentämiseen, joita syntyy esimerkiksi liikenteestä ja lämmityksestä, sekä lisääntyvään metsien hoitoon ja käyttöön. Eli käytännössä hakata lisää metsiä, vaikka juuri hakkuiden takia hiilinielu on romahtanut. 

Näiden ohella MTK:n mielestä myös EU-lainsäädäntöä on muutettava ja kansallinen ilmastolaki avattava, jotta metsäteollisuuden ei tarvitse osallistua ilmastotalkoisiin muiden alojen tapaan. Esitetyt näkemykset eivät perustu tieteelliseen tietoon, vaan metsäteollisuuden voiton tavoitteluun. 

Metsäteollisuus ei voi olla ilmastopolitiikan vapaamatkustaja, joka vaatii muilta aloilta päästövähennyksiä, mutta ei itse kanna sille kuuluvaa vastuuta.

MTK: 1. Tehdään viisasta ilmastopolitiikkaa fossiileista luopumalla – ilmastolain muutos valmisteluun

Luonnonsuojeluliitto: Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puupohjaisilla tuotteilla vie meidät ojasta allikkoon. Esimerkiksi puun polttaminen energiaksi tuottaa itse asiassa suuremmat päästöt kuin kivihiilen polttaminen. Samalla menetämme elintärkeää hiilinieluamme ja metsien lajit kärsivät. Jopa yli 60 prosenttia puusta poltetaan energiaksi ja sitä tuetaan yli 400 miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä ympäristölle haitallista tukea on karsittava pikimmiten.

Fossiilisista polttoaineista on totta kai luovuttava ja päästövähennyksiä tehtävä, missä Suomi onkin tehnyt hyvää työtä. Suomen ilmastopolitiikan heikoin kohta on hiilinielut. Suomen ilmastolaki puolestaan perustuu parhaaseen tutkittuun tietoon, eikä sitä ole syytä avata. 

MTK: 2. EU-lainsäädäntöä tulee päivittää – metsät eivät ole vastuussa kompensoimaan EU:n päästöjä 

Luonnonsuojeluliitto: MTK väittää, että EU-päätökset metsien hiilinieluista perustuivat puutteelliseen tietoon. Tämä ei ole totta. EU:n nieluvelvoitteet, joihin Suomikin on sitoutunut, perustuvat parhaaseen tutkittuun tietoon. Se, että Suomen metsät ovat nyt päästölähde, johtuu paljolti liian suurista hakkuista, ei EU-politiikan taustalla olevasta väärästä tiedosta. MTK haluaa, että lainsäädäntö uudistetaan metsien käyttöä edistäväksi. Lainsäädäntö ei aseta metsien käytölle nykyisin riittävästi rajoitteita. Siksi lainsäädäntöä täytyy tiukentaa, kohtuus on hyve puunkorjuussakin. 

MTK: 3. Metsien kasvuun ja terveyteen panostamisella saavutetaan monia hyötyjä 

Luonnonsuojeluliitto: Kyllä, kiertoaikojen pidentäminen, lahopuun lisääminen ja sekametsän suosiminen yksilajisten istutusmetsien sijaan tuovat monia hyötyjä sekä hiilinielujen että monimuotoisuuden kannalta. Monimuotoiset metsät kestävät ilmaston kuumenemistakin paremmin.

MTK: 4. Hakkuiden rajoittamiselle ei ole perusteita 

Luonnonsuojeluliitto: Hakkuiden rajoittaminen on ainoa keino, jolla metsien hiilinielua voidaan kasvattaa riittävän nopeasti. Hiilinielua täytyy kasvattaa nopeasti, koska ilman metsien nielua Suomen ilmastopolitiikalta putoaa pohja eikä Suomi pysty tekemään omaa osaansa ilmastotoimista. Jos hiilinielua ei kasvateta ja metsäteollisuus ei osallistu ilmastokriisin torjuntaan, muiden alojen on tehtävä lisää päästövähennyksiä. 

Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt, että metsähakkuita rajoitettaisiin nykyisestä yli 70 miljoonasta kuutiosta korkeintaan 55–60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Myös Suomen ympäristökeskus on viime syksynä todennut, että hakkuut tulisi laskea noin 60–62 miljoonaan kuutioon vuodessa, jos aiomme tavoitella Suomen hiilineutraalisuutta vuonna 2035.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2022 julkaisema Tehokkaat ohjauskeinot maa- ja metsätalouden ilmastovaikutusten edistämiseksi -raportti toteaa: “Metsien hiilinieluja voidaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kasvattaa eniten vähentämällä hakkuita.” Luonnonvarakeskus piti myös tammikuussa 2025 julkaistusssa Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 2023 -uutisessa hakkuita yhtenä pääsyynä siihen, että metsät ovat muuttuneet nielusta päästölähteeksi.

Lisäksi tällä viikolla julkaistussa talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa todetaan: “Metsien hiilinielun lasku johtuu osittain lisääntyneistä hakkuista, mikä myös kiihdyttää metsien monimuotoisuuden vähenemistä, vastoin EU:n tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2030 mennessä.”

MTK: teesit 5. -9.

Luonnonsuojeluliitto: MTK esitti teeseissään toimia myös turvemaiden metsätalouteen, metsänhoidon monipuoliseen panostamiseen, metsien kasvupaikkakohtaisiin keinoihin, hiilikauppaan sekä puurakentamiseen liittyen. Näissä on mukana muutamia aivan oivallisiakin keinoja, jotka myös Luonnonsuojeluliitto näkee osana ratkaisua. 

Esimerkiksi puurakentaminen ja metsien kasvattaminen vanhemmaksi niiden kiertoaikoja pidentämällä hidastavat hiilen vapautumista ilmakehään. Kuitenkin samalla tarjotaan lääkkeeksi myös metsien käytön edistämiseen tähtääviä toimia sekä esimerkiksi joustoja nimenomaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä suitsivaan jakeluvelvoitteeseen. Näillä ei nielukatoa pelasteta. 

Liian suuriksi paisuneet hakkuut ovat juurisyy sille, että metsät eivät enää tue ilmastotyötämme, vaan jopa syventävät alhoa päästämällä hiiltä ilmakehään sen sitomisen sijaan. MTK:n teeseissä on pieniä valonpilkahduksia, mutta niillä ei pyristellä pois Suomen ilmastopolitiikan todellisesta aallonpohjasta.

Antti Heikkinen
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö.