Norppien ja ihmisten tulevaisuus riippuu kan­sain­vä­li­sis­tä il­mas­to­neu­vot­te­luis­ta

Millaisella mielellä lähdit YK:n ilmastokokoukseen?

Ennen lähtöä tunnelmani olivat samaan aikaan innostuneet ja kauhunsekaiset. Kyseessä on vuoden suurin ilmastotapahtuma, joka kokoaa yhteen päättäjät, kansalaisjärjestöt ja aktivistit. Innostaa päästä ensimmäistä kertaa elämässä paikan päälle. Kauhunsekaisuus liittyi koronatilanteeseen, jota kyllä on mietitty paljon järjestäjien taholta, mutta joka aiheutti matkaan lähtijälle paljon byrokratiaa. Kokouksessa tärkeintä on tavata ihmisiä, joten on pelottanut, että saan positiivisen koronatestituloksen ja joudun karanteeniin.

Millaisia toimenpiteitä koronatilanne on aiheuttanut kansainväliselle kokoukselle?

Viime vuonna YK:n ilmastokokous jouduttiin perumaan koronan takia, mutta tänä vuonna se järjestetään mahdollisimman koronaturvallisesti. Olen tietysti ottanut koronarokotukset ja kävin Suomessa koronatestissä ennen lähtöä ja välttelin sen ja negatiivisen tuloksen saamisen jälkeen julkisia tilanteita.

Kokouspaikkakunnalla brittiläiset kokousjärjestäjät toimittavat hotelleille testipaketit, joilla osallistujat testaavat itsensä päivittäin. Vain sen päiväisen negatiivisen testituloksen esittämällä pääsee sisälle neuvottelualueelle.

Eniten on ennakkoon puhututtanut se, kuinka luodaan yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet kaikkien maiden delegaatioille. Globaalissa etelässä on huonompi koronatilanne, koska siellä ei ole kaikille rokotteita ja rokotepasseja. Tilanne on myös elänyt syksyn aikana moneen otteeseen. Britannia on ilmoittanut rokottavansa tarvittaessa neuvotteluihin saapuvia, mutta se on vaatinut ennakkoilmoittautumista. Kaikista maista voi periaatteessa päästä mukaan kokoukseen.

Mistä vuosittaisissa ilmastoneuvotteluissa oikein onkaan kyse?

Kyse on kaikkien maiden yhteisten ilmastoasioiden hoitamisesta. Fossiilisia polttoaineita käyttämällä olemme yhdessä nostaneet maapallon lämpötilaa, joten meidän täytyy yhdessä ratkaista ongelma siitä, miten fossiiliset polttoaineet saadaan ajettua alas. Ilmasto ei katso valtioiden rajoja.

Kokouksen tarkoituksena on edistää kuuden vuoden takaisen Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimuksen mukaan tavoitteena on pitää maapallon kuumeneminen alle kahden asteen, mielellään 1,5 asteessa. Ympäristöjärjestöt kampanjoivat 1,5-asteen tavoitteen puolesta, sillä jokaisella asteen kymmenyksellä on vaikutuksia luontoon ja ihmisiin sen osana. Nyt Glasgow’n kokouksessa tarkastellaan sitä, mihin lämpötilaan maiden nykyiset suunnitelmat ovat johtamassa ja mitä voitaisiin tehdä, jotta päästövähennykset saataisiin riittäviksi. Valtioiden on lisättävä ilmastotoimien kunnianhimoa. Kokouksen tarkoituksena on luoda painetta pysyä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteessa. Samalla neuvotellaan muun muassa ilmastorahoituksesta ja Pariisin sopimuksen vielä auki olevista yksityiskohdista.

Miksi on tärkeää, että ympäristöjärjestö lähettää tarkkailijan neuvotteluihin?

Eihän sinne nyt vain päättäjiä voi lähettää! Meitä kansalaisjärjestöjä ei kiinnosta fossiiliteollisuuden lobbareiden raha tai uudelleen valituksi tuleminen vaaleissa. Meitä kiinnostaa luonnon ja ilmaston etu, johon linkittyy ihmisten hyvinvointi. Me ajamme neuvotteluissa luonnon ja ihmisten kannalta parasta mahdollista lopputulosta. Valtioiden näkökulmassa painottuvat muutkin asiat, kuten taloudelliset intressit. Siksi tarvitaan lahjomattomia, täysin luonnon näkökulmaan keskittyviä järjestöjä.

Ilmastokokouksessa eri kansalaisjärjestöt tulevat yhteen saman asian äärelle. On tärkeää, että eri kansalaisjärjestöt tutustuvat toisiinsa ja toistensa tavoitteisiin. Haluan kuulla muiden järjestöjen edustajien työstä ja heidän näkökulmistaan. Tämä on yksi syy osallistua ilmastokokoukseen. Suomen luonnonsuojeluliitto toimii osana Suomen delegaatiota. Liitto seuraa myös Climate Action Network -verkostoa ja sen Euroopan jaostoa. On kiva päästä tapaamaan eurooppalaisia kollegoita livenä, eikä aina vain tietokoneen ruudun välityksellä.

Mikä on Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan tehtävä ilmastoneuvotteluissa?

Tehtävänäni on tarkkailla ja seurata neuvotteluja. Jos kokouksen eteneminen näyttää huonolta, kansalaisjärjestöjen tehtävä on kirittää entisestään. Käyn Climate Action Network:in kokouksissa, kuuntelen siellä kansalaisjärjestöjen viestit ja vien ne Suomen valtuuskunnalle ja ministereille. Lisäksi viestin Suomen Luonnonsuojeluliitolle, miten neuvottelut etenevät.

Millaisia tuloksia toivot ilmastokokouksesta?

Ainakin tarvittaisiin lisää sitoumuksia päästövähennyksiin erityisesti niiltä suurilta mailta, joilla on toistaiseksi erittäin riittämättömät tavoitteet. Pariisin sopimuksessa laadittu niin sanottu sääntökirja on edelleen auki ja olisi tärkeää, että sen yksityiskohtia saataisiin nyt sovittua.

Lisäksi ilmastorahoitusta pitäisi lisätä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti: kehittyvät maat ovat luvanneet vuosittain vähintään 100 miljardia dollaria ilmastorahoitukseen, mutta tämä ei ole toistaiseksi toteutunut.

Näen myös, että kokouksen arvo on osaltaan jo siinä, että ylipäänsä kokoonnutaan, koska näin valtiot joutuvat pohtimaan ilmastokriisiä kahden viikon ajan ja kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat kohdistaa painetta valtioihin.

Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, onko koronapandemia vaikuttanut päättäjiin. Ilmaston kuumeneminen lisää riskiä uusiin pandemioihin ja muihin kielteisiin asioihin. Ovatko päättäjät oppineet menneestä puolestatoista vuodesta? Entä saadaanko koronakriisin hoidosta keinoja ilmastokriisin hoitamiseen?

Mikä olisi mielestäsi pettymys neuvottelujen loppuessa?

Olisi pettymys, jos valtioilta ei tulisi mitään ulostuloja uusista tavoitteista ja niiden toteuttamisesta. Olisi turhauttavaa, jos neuvoteltaisiin yliajalle eikä mistään päästäisi sopimukseen.

Miksi sellainen asia kuin ilmastorahoitus on luonnonsuojeluasia?

Ilmastokriisi uhkaa saavutettuja luonnonsuojelun tavoitteita. Norppaa on suojeltu, mutta jos Saimaa ei enää tulevaisuuden talvina jäädy, mitä sitten tehdään? Ilmastorahoituksen avulla voidaan hillitä maapallon kuumenemista vaikkapa rahoittamalla uusiutuvan energian tuotantoa, joka korvaa fossiilienergiaa. Samoin metsäkatoa aiheuttavien elinkeinojen korvaaminen kestävillä elinkeinoilla vaatii rahaa muutokseen.

Lue Ikosen kuulumisia Glasgow’n ilmastokokouksesta tästä päivittyvästä blogijulkaisusta.

Anna Ikosta haastatteli kampanjatiedottaja Kia Aarnio.