Petteri Näreikkö / Changemaker: Irti turpeesta -kampanjassa on kyse myös luonnon mo­ni­muo­toi­suu­des­ta

Viime vuosina on ollut esillä ilmastonmuutoksen nuorten keskuudessa herättämä ahdistus. Vähemmälle huomiolle on jäänyt nuorten viesti siitä, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tulisi nostaa ilmastonmuutoksen rinnalle ihmiskunnan suurimpiin kuuluviin haasteisiin. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on nyt ajankohtainen ongelma, sillä tällä hetkellä käydään neuvotteluita kansainvälisestä biodiversiteettisopimuksesta.

Changemaker oli tammikuussa mukana Pohjola-Nordenin nuorisoliiton järjestämässä biodiversiteettityöpajassa. Ympäristöministeriössä järjestetty tapahtuma keräsi salin täyteen nuoria eri järjestöistä ja taustoista. Yhteisenä tavoitteena meillä oli saada nuorten ääni osaksi kansainvälisiä neuvotteluja biodiversiteettisopimuksesta.

Tapahtuma oli osa nuorten yhteispohjoismaista ponnistusta pohjoismaiden ympäristöministereiden yhteisen neuvotteluvaltuuskunnan evästämiseksi YK:n Pekingissä järjestämiin neuvotteluihin. Viesti oli, että luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämisellä on kiire eikä se voi perustua vain vapaaehtoisuudelle. Sen sijaan se vaatii tuekseen sitovaa lainsäädäntöä ja läpinäkyvyyttä ja säännöllistä seurantaa. Tässä mielessä työpajan tulokset ovat tulkittavissa vähintään epäsuoraksi epäluottamuksen ilmaisuksi niin yrityksille kuin valtiollekin.

Suomi on maailman soisimpia valtioita ja sen suot ovat kansainvälisesti merkittäviä elinympäristöjä. Tästä huolimatta Suomen suoluontotyypeistä ylivoimaisesti suurin osa on uhanalaisia. Suoluontotyyppien mukana erittäin huonossa tilanteessa on myös moni suolajiston laji. Suomelle helppo ja maailmanlaajuisestikin merkittävä toimi luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi onkin suoluonnon elvyttäminen. Kenties merkittävin teko tässä on turpeennoston lopettaminen, koska se tuhoaa suoekosysteemejä entisestään.

Nuorten huoli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä kumpuaa smyös sen yhteyksistä ilmastonmuutokseen. Arvioiden mukaan elinympäristöjen tuhoutumisesta ja heikentymisestä aiheutuu vuosittain noin neljän miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riskeistä ajankohtaisena esimerkkinä käy koronakriisi. Ihmisen tunkeutuminen jatkuvasti uusille alueille kaventaa luonnon tilaa ja eri elämänmuotojen elinympäristöjä, mikä johtaa väistämättä yhteentörmäyksiin. Yhden tällaisen yhteentörmäyksen seurauksena nähdään nykyinen pandemia. Koronaviruksia on kuitenkin arvioiden mukaan kymmeniä ja muita ihmiseen mahdollisesti tarttuvia viruksia satojatuhansia. Tulevien pandemioiden uhka ei ainakaan pienene, mikäli emme ala huolehtia luonnon monimuotoisuudesta paremmin.

Nuorten huoli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä kumpuaa silti myös sen yhteyksistä ilmastonmuutokseen. Arvioiden mukaan elinympäristöjen tuhoutumisesta ja heikentymisestä aiheutuu vuosittain noin neljän miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta, mikä edelleen heikentää elinympäristöjen tilaa. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkaa etenemistään.

Kansainvälisesti on alettu pohtia luonnonsurman sisällyttämistä kansainvälisen rikostuomioistuimen piiriin. Tämä saattaa kuulostaa kaukaa haetulta tässä yhteydessä, mutta esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron käytti Amazonin metsäpaloista sanaa luonnonsurma (ecocide) vaatien kansainvälisen yhteisön väliintuloa. Luonnonsurmalla ei toistaiseksi ole selkeää oikeudellista sisältöä, mutta sitä on selvitetty muun muassa Ruotsin hallituksen aloitteesta.

Tällä hetkellä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on käsittelyssä portugalilaisten nuorten kolme vuotta sitten 33 Euroopan maata vastaan nostama haaste niiden hitaista ilmastotoimista. Kanteen mukaan valtiot syrjivät nuoria, jos ne eivät suojaa elinympäristöä tuholta, joka tulevaisuudessa uhkaa pahimmillaan nuorten terveyttä, hyvinvointia ja henkeä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin onkin määrännyt valtiot vastaamaan näihin huoliin. Myös Suomen.

Petteri Näreikkö

Kirjoittaja on Kirkon ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin puheenjohtaja

Auta Suomi irti turpeesta!

Turpeenpoltto tuhoaa suon, pilaa vesistöjämme ja saastuttaa saman verran kuin henkilöautoliikenne. On aika päästä irti turpeesta. Tee helppo ilmastoteko ja allekirjoita kansalaisaloite

Siirry allekirjoittamaan