Photo-ID-tut­ki­mus­me­ne­tel­mä paljastaa saimaannorpan elämästä uusia asioita

Saimaannorppa on uniikki hylje, joka elää vain Saimaassa. Lisäksi jokaisella saimaannorpalla on uniikit, yksilölliset kiehkurakuviot turkissaan. Kahta samannäköistä norppaa ei ole.

Yksilöllisiin turkkikuvioihin perustuu niin kutsuttu Photo-ID-menetelmä, jonka avulla saimaannorppia tutkitaan. Saimaannorppia kuvataan systemaattisesti, kuvat kerätään Norppagalleriaan, ja jokainen norppa saa oman tunnistekoodin Phs + numero. Phs viittaa saimaannorpan tieteelliseen nimeen Pusa hispida saimensis. Jotkut norpat myös nimetään.

Tällä hetkellä norppia on tunnistettu yli 500 yksilöä. Kaikki eivät ole enää elossa, ja toisaalta uusia yksilöitä tunnistetaan joka vuosi. Tunnistettujen norppien määrä siis kasvaa, ja tiedot norpista tarkentuvat.

Photo-ID-menetelmää käytetään apuna kannan koon arvioinnissa pesälaskentamenetelmän ohessa. Lisäksi kuvioiden perusteella tunnistettujen norppien käyttäytymisestä ja liikkumisesta saadaan tietoa. Esimerkiksi jo kuolleeksi luultu vanha Venla-norppa ilmaantui kuvaaja Ismo Marttisen kameran etsimeen jokunen vuosi sitten. Kuvia Venlasta oli otettu jo 1990-luvun alussa, joten nyt tiedetään Venlan olevan tiettävästi vanhin saimaannorppa, yli 35-vuotias.

Saimaannorppien tavoitteellinen valokuvaus on luvanvaraista. Photo-ID-kuvauksista vastaa Itä-Suomen yliopisto, ja luvat siihen myöntää paikallinen ELY-keskus. Kuvaajien joukossa on kuitenkin tutkijoiden lisäksi myös vapaaehtoisia. Kuvat toimitetaan Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimukseen, jossa norpat tunnistetaan, ja uudet ennen havaitsemattomat yksilöt saavat oman koodinsa.

Kun kevät koittaa ja norpat nousevat kiville kuivattamaan turkkiaan, kuvaajat lähtevät etsimään ja kuvaamaan norppia. Kiihkeintä kuvausaikaa on toukokuun alusta kesäkuun alkuun.

Photo-ID-kuvauksen tavoitteena on kuvata kivillä makaavien norppien molemmat kylkikuviot. Nykyinen valokuvaustekniikka mahdollistaa sen, että liian lähelle norppia ei tarvitse mennä. On ilman muuta selvää, että tavoitteena on norppien pysyminen kivillä makaamassa myös kuvauksen jälkeen, ja että häiriötä aiheutetaan mahdollisimman vähän.

Keväinen karvanvaihtoaika on saimaannorpilla herkkää aikaa. Norppa on arka häiriölle makoillessaan kivellä. Aika on myös stressaavaa, mikäli norppaa häiritään ja se joutuu tekemään pakosukelluksia kiveltä veteen kesken karvan kuivatuksen. Siksi ihmisiä kehotetaan keväisin kiertämään kivillä makaavat norpat kaukaa, ja siksi Photo-ID-kuvaus on luvanvaraista ja tiukasti ohjeistettua toimintaa.

Joskus kuitenkin satunnaisella veneilijällä on mahdollisuus saada valokuva kivellä makaavasta norpasta sitä häiritsemättä. Mikäli turkkikuvio erottuu kuvasta, kuva on syytä toimittaa Itä-Suomen yliopistoon tarkempia tutkimuksia varten. Myös vanhoja saimaannorppakuvia käytetään tutkimuksessa hyväksi, joten niitäkin voi toimittaa yliopistolle. Oleellista on, että turkkikuvio erottuu.

Kuvat voi lähettää:

1. verkkosivujen lomakkeen kautta (englanninkielinen): https://seals.wildme.org/report
2. sähköpostilla: photo-id(a)uef.fi [korvaa (a) @-merkillä]

Photo-ID-valokuvaukset ovat osa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Artikkelissa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat vain tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai CINEAn näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori
Kaarina Tiainen

• +358 50 530 3270
• kaarina.tiainen(a)sll.fi
• Tutustu saimaannorpan suojeluun