Rakennusten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vis­tä sopu EU-neu­vot­te­luis­sa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ottaa harppauksen kohti päästöttömän rakennuskannan edistämistä. Vuodesta 2030 alkaen Euroopan unionissa on laskettava kaikkien uusien rakennusten ilmastopäästöt niiden koko elinkaaren ajalta ja asetettava kansalliset tavoitteet rakennusten ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Jos nämä tavoitteet ovat riittävän kunnianhimoisia, ne voivat vähentää sekä rakennuksen käytön aikaisia että rakennusvaiheen päästöjä edistämällä vähähiilisten materiaalien käyttöönottoa, uusiutuvan energian käyttöä ja kiertotaloutta.

Olemassa olevan rakennuskannan suhteen uudet vaatimukset ovat lieviä. Jäsenmaat voivat valita energiatehokkuutta parantavat peruskorjausstrategiansa itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Jäsenmaiden ei siis tarvitse keskittyä heikoimmassa tilanteessa oleviin rakennuksiin ja pienituloisiin kotitalouksiin. EU-direktiivi pirstaloituu 27 yksittäiseen kansalliseen korjausrakentemistavoitteeseen, mikä vaikeuttaa direktiiviin toteutumisen valvontaa.

Siirrtymä pois fossiilienergiasta jäi direktiivineuvotteluiden lopputuloksessa puutteelliseksi. Uuden direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on luovuttava fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä. Aikaraja ei ole linjassa EU:n oman ilmastoneutraaliustavoitteen eikä Pariisin sopimuksen kanssa, joista kiinni pitäminen vaatisi öljy- ja kaasulämmityksestä luopumista viimeistään 2035 mennessä.

Direktiivistä myös poistettiin vaatimus fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien lämmitystekniikoiden asentamisen kieltämisestä. Vaikka öljy- ja kaasuboilereille annettavien julkisten tukien on loputtava vuoteen 2025 mennessä, direktiiviteksti antaa silti paljon joustavuutta muun muassa niin sanotuille hybriditeknologioille (boileri ja aurinkopaneeli ja/tai lämpöpumppu), jotka mahdollistavat fossiilipolttoaineiden käytön rakennuksissa vielä pitkään.

Direktiivineuvottelut päättyivät ennen kuin YK:n COP28-ilmastoneuvottelut päättyivät 13. joulukuuta. COP28:n päätöslauselmiin kirjattiin tavoite siirtymisestä pois fossilisista polttoaineista energiajärjestelmissä sekä tavote triplata uusiutuvan energian tuotanto ja tuplata energiatehokkuus vuoteen 2030 mennessä.

Koska rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin päivityksessä menetettiin mahdollisuus sekä terävämpään energiasiirtymään että enerigatehokkuuden edistämiseen, on jäsenvaltioiden nyt otettava COP28-päätöslauselman kirjaukset huomioon kansallisia energiatehokkuus- ja korjausrakentamissuunnitelmia tehdessään, jotta rakennuskannan ilmastopäästöt vähentyisivät Euroopassa kautta linjan.

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija (EU-vaalit, NECP, taakanjakosektori ja rakennusten ilmastovaikutukset) Edda Sundström

• +358 44 491 4269
• edda.sundstom(a)sll.fi
• Tutustu ilmastotyöhömme