Lahjoita

Saimaannorppien pesiä lasketaan taas

Uutiset

–

Saimaannorppien pesälaskennat ajoittuvat yleensä huhtikuun alkuun. Hyvän ja lumisen talven sekä takapakkia ottaneen kevään takia Luonnonsuojeluliiton ryhmä pääsi etsimään merkkejä norpanpesistä vastuualueellaan Etelä-Saimaalla vasta huhtikuun lopulla. Heikentyneet jäät ja viime hetken reittimuutokset toivat oman jännityksensä laskentoihin, mutta lopulta alueelta löytyi sekä norppien avantoja että pesä.

Saimaannorppien pesälaskennat alkavat olla tältä keväältä ohi. Jäät sulavat, ja viimeiset lumikinosrippeet vielä kertovat, missä saimaannorppa on pesinyt.

Yleensä saimaannorppien pesälaskennat ajoittuvat huhtikuun alkupäiviin. Ajankohdan määrää kevään eteneminen: kinospesien täytyy olla romahtaneet, jotta ne ovat näkyvissä, mutta toisaalta jäiden täytyy vielä kestää satojen vapaaehtoisten pesälaskijoiden liikkuminen. Paikoin pesälaskennat tehdään hupenevien jäiden takia hydrokoptereilla ja ilmatyynyaluksilla. Joinakin vuosina pesälaskentojen tulos jää vaillinaiseksi huonojen pesälaskentaolosuhteiden takia.

Norpanpesien täytyy olla romahtaneita, ennen kuin niitä voidaan lähteä laskemaan. Jari Kiljunen ja Kaarina Tiainen tutkivat rantakinosta.

Tänä vuonna takana on luminen ja hyvä talvi. Kevät otti sen verran takapakkia, että pesälaskennat ajoittuivat huhtikuun lopulle. Tässä vaiheessa tosin lämpimät päivät sulattivat jäitä ja kinoksia siihen malliin, että laskenta-aika jäi varsin lyhyeksi. Kiivaimmillaan se oli pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

Pesälaskentaa Etelä-Saimaalla

Pääsiäisen jälkeen jäille lähti potkukelkkoineen kahdeksi päiväksi myös Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan pesälaskentaryhmä Kaarina Tiainen, Hanne Kosonen, Jari Kiljunen (1. päivä) ja Esko Tiainen (2. päivä). Alueena oli vanha tuttu saaristo Taipalsaaren kunnan alueella.

Keskiviikkona 20. huhtikuuta jäät ja sää suosivat laskijoita, mutta pesälaskentareitti muuttui lennossa, kun jäänmurtaja Tyrsky katkaisi reitin yhdelle kohteelle. Pesiä ei alueelta löytynyt, mutta selkeitä norpan kulku- ja hengitysavantoja löytyi viisi kappaletta. Avannoista kolme löytyi hieman yllättävästä paikasta, mikä ehkä osoittaa norpan tutkineen uusia alueita keskeisen pesimäalueen reunamilla.

Alueelta löytyi useita norppien hengitys- ja kulkuavantoja. Kaikki havainnot norppien avannoista ja pesistä kirjataan talteen.

Perjantaina 22. huhtikuuta jäät olivat pehmentyneet entisestään. Niinpä pesälaskentaryhmä sai kokemusta myös pulahduksesta, kun yksi laskija tippui jäiden läpi veteen. Hyvä varustelu takasi sen, että pelastautuminen sujui nopeasti ja matka jatkui.

Heikoilla jäillä liikuttaessa turvavarusteet, kuten pelastuspuku ja naskalit, ovat ehdoton edellytys. Potkukelkka ei vajonnut avantoon kelluttavan vesikanisterin ansiosta. Kuva: Esko Tiainen

Eräällä rannalla kauris oli kohdannut matkansa pään ilmeisesti ilveksen suussa, ja vain karvat, pätkä sääriluuta ja sorkka olivat jäljellä. Toisella rannalla vitivalkoinen villakarva ja läjä papanoita osoittivat, että metsäjänis oli valmistautunut tulevaan kesään. Teeret pulputtivat kiivaasti. Apukinokset olivat ehjiä eikä merkkejä norpasta näkynyt.

Tammikuussa kolatut apukinokset olivat edelleen osittain ehjiä.

Poikaspesä on iloinen löytö

Lopulta etsintä palkittiin. Erään saaren rannassa oli laaja, jo kertaalleen sulanut alue, joka oli saanut uuden ohuen jääpeitteen. Vieressä oli ehjän näköinen apukinos, jonka alta paljastui avanto ja toiselta reunalta pienempi pesän pohja. Norppa oli selkeästi rannassa asustanut. Suuren luonnonkinokseen tehdyn pesänpohjan reunalta lähti vielä pieni painunut onkalo lumikinoksen alle, ja sieltä löytyi tuppo vaaleaa karvaa, mikä on todiste kuutin syntymästä.

Yhdestä pesästä löytyi kuutin karvaa, joka on merkki poikaspesästä. Karva otetaan talteen ja toimitetaan tutkimuksiin.

Pesälaskennat ovat edelleen paikoin käynnissä, joten vielä ei tiedetä, miten hyvin pesiä ja kuutteja on muualta Saimaalta löytynyt. Viestejä on kuulunut, että poikaspesiä on odotetusti löytynyt. Toisaalta joitakin kuutteja on myös ”kateissa”, mikä tarkoittaa sitä, että alueelta, jossa perinteisesti on kuutti syntynyt, ei ole poikaspesää löytynyt.

Miksi pesälaskentoja tehdään?

Loppukevään aikana kaikki laskentatulokset eri puolilta Saimaata kootaan yhteen ja poikaspesien määrän perusteella arvioidaan menneen talven syntyneiden kuuttien määrä. Tämä yhdistettynä samana vuonna tietoon tulleiden ja tulevien kuolleiden norppien määrään kertoo norppien kannan koon. Tämä norppien kanta-arvio saadaan yleensä seuraavan vuoden syksyllä.

Viimeisin saimaannorpan kanta-arvio 420–430 yksilöä. Se on pysynyt samana nyt parin vuoden ajan.

Saimaannorppien pesälaskennoista ja kanta-arviosta vastaa Metsähallitus. Pesälaskijat tekevät työtä ely-keskuksen myöntämän poikkeusluvan turvin. Omin päin rantakinoksia ei saa lähteä tutkimaan.

Teksti: Kaarina Tiainen. Kuvat: Hanne Kosonen (ellei toisin mainittu).

Luonnonsuojeluliiton pesälaskennat tehtiin osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori Kaarina Tiainen

Ajankohtaista

  • Saimaannorppa

    |

    Suomen luon­non­suo­je­lu­liit­to päivitti omia saimaannorpan suojelun tavoitteitaan ja toi­men­pi­tei­tään

    Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt työtä saimaannorpan suojelun edistämiseksi jo vuosikymmeniä. Liiton saimaannorppatyön linjaukset pohjaavat noin kymmenen vuoden takaiseen saimaannorpan suojelun strategiaan. Strategia on päivitetty viimeisen reilun vuoden aikana “Saimaannorpan suojelun tavoitteet ja toimenpiteet” -raportiksi, ja siihen on tuotu mukaan tarkemmin myös taustatietoa sekä perusteita.
    LUE LISÄÄ: Suomen luon­non­suo­je­lu­liit­to päivitti omia saimaannorpan suojelun tavoitteitaan ja toi­men­pi­tei­tään
  • Saimaannorppa kasvot pinnan päällä kohti taivasta.

    |

    Luonnonsuojeluliiton kyselystä selvisi, että norppaturvallisesti pyydetyn Saimaan kalan merkille olisi tarvetta

    Suomen luonnonsuojeluliiton kyselyssä kartoitettiin Saimaan kalastajien, kalanmyyjien ja kuluttajien tietoja norppaturvallisesta kalastuksesta sekä norppaturvallisesti pyydetyn kalan kysynnästä. Varsinkaan kuluttajat eivät kyselyn perusteella tunne eri kalanpyydysten norppaturvallisuutta.
    LUE LISÄÄ: Luonnonsuojeluliiton kyselystä selvisi, että norppaturvallisesti pyydetyn Saimaan kalan merkille olisi tarvetta
  • Saimaannorppa ui vedessä.

    |

    Kuinka monta saimaannorppaa Saimaassa on?

    Metsähallitus antoi lokakuun lopussa uuden kanta-arvion saimaannorppien määrästä. Arvio on nyt 495 saimaannorppaa, joten kasvua viime vuodesta on 15 yksilöä. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen. Kanta-arvio perustuu pääosin pesälaskentamenetelmään, mutta sitä täydennetään ja tarkennetaan muilla norpasta kerätyillä aineistoilla ja havainnoilla.
    LUE LISÄÄ: Kuinka monta saimaannorppaa Saimaassa on?
Lisää artikkeleita