Saksan merituulivoimaa koskevan alue­ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­man muutos ja sen ym­pä­ris­tö­se­los­tuk­set

Lausuntopalveluun tallennettu lomake
23.9.2022

Asia: VN/11652/2022

Saksan merituulivoimaa koskevan aluekehittämissuunnitelman muutos ja sen ympäristöselostukset

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta Itämeren osalta seuraavaa.

Tuulivoima on tällä hetkellä paras energiantuotannon vaihtoehto. Se on kuitenkin sijoituspaikkakysymys. Merialueilla on lähtökohtaisesti enemmän tilaa, missä sijainninohjausta voidaan tehdä myös luonnolle ja muille toiminnoille maa-alueita helpommin.

On hienoa, että Saksassa tehdään merituulivoimalle sijainninohjaussuunnitelma ja siitä suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvionti eli sova. Tällaista olemme esittäneet BirdLife Suomen kanssa meillekin https://www.sll.fi/2021/11/05/merituulivoiman-sijoittumisen-valtakunnallinen-ohjaus/

Kokonaisvaltainen suunnittelu on tärkeää sekä merituulivoimaloiden että niiden tarvitsemien sähköjohtojen sijoittamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisella optimoinnilla säästetään sekä luontoa että hankkeiden kokonaiskustannuksia.

On hyvä, että Suomi on asiassa aktiivinen muun muassa muuttolintujen takia. Kohdealueella ei vain muuta vaan myös talvehtii ja ruokailee monia vesilintujamme, mitä ei ole asiakirjoissa riittävän selvästi todettu.

Aineiston konekielinen käännös oli kiintoisa kokeilu. Huomattakoon kuitenkin, että esimerkiksi monien lintujen nimien käännökset ovat menneet ainakin suomenkieliseltä käännösohjelmalta väärin. Onneksi mukana ovat myös tieteelliset nimet.

Kuulemisasiakirjat ovat tiiviitä. Niiden ongelma on, että asiakirjoissa viitataan muihin aiempiin selvityksiin, mutta todetaan että niissä on monia puutteita. Tässä suhteessa sova ei tuo paljoa omaa tai uutta tietopohjaa eikä analyysiä. Selvitykset ovat varsin korkealla “metatasolla”, eikä niistä jää paljoa käteen.

Moni Eurooppa-oikeudenkin kannalta tärkeä asia siirtyy käytännössä yksittäisten hankkeiden yva- ja lupavaiheeseen. Esimerkiksi hankkeiden suhdetta kansainvälisesti tärkeisiin lintujen muuttoreitteihin tulisi selvittää lisää mm. tutkalla.

Toinen erityinen huoli ovat Itämeren pyöriäiset. Tällä hetkellä ei tiedetä riittävästi näiden uhanalaisten eläinten liikkeistä eri vuodenaikoina eikä myöskään siitä, miten paljon Itämeren pääaltaan pyöriäiset vierailevat Saksan rannikolla. Pyöriäisistä tarvitaan ehdottomasti tarkemmat selvitykset yva-vaiheessa. Myös vaikutuksia loheen ja turskaan kannattaisi pohtia lisää.

Jos Suomessa tehtäisiin tällainen sova, siinä olisi ilman muuta oma lukunsa myös Natura 2000 -verkostolle ja eri hankkeiden yhteisvaikutuksille siihen. Nyt lintu- ja luontodirektiiviä ei ole muutenkaan otettu riittävällä vakavuudella huomioon.

Sovan isoin metodinen ongelma on, että vaihtoehtovertailussa ei olla päädytty esittämään esimerkiksi laajempaa ja suppeampaa alueellista vaihtoehtoa vaikkapa luontoarvojen herkkyyden takia. Näin tuntuu siltä, että sova ei johda käytännössä mihinkään todellisiin muutoksiin ja parempaan suunnitteluun, kuten sijaintipaikkojen muutoksiin ja rajauksiin. Jos näin on tehty, sitä ei ainakaan ole riittävän selvästi kirjoitettu asiakirjoihin.

Olisi hyvä, jos kartoille merkittäisiin myös selvät ”no go” -alueet, joille merituulivoimaa ei voi sijoittaa. Sellaisia ovat mielestämme ainakin suojelualueet, Natura 2000 -alueet, tärkeät lintualueet (IBA) ja UNESCOn maailmanperintökohteet, kuten EKOenergian tuulivoimakriteereissä on todettu https://www.ekoenergy.org/fi/ecolabel/criteria/electricity/

Miten asioita voisi parantaa jatkosuunnittelussa?
– Ainakin luontotyyppien, lintujen ja pyöriäisten sekä uhanalaisten kalojen selvityksiä pitää syventää hankkeiden yva- ja lupavaiheissa.
– Saksan hankkeita tulisi tarkastella yhdessä Tanskan ja Ruotsin suunnitelmien kanssa.
– Suomen tulee seurata myös Etelä-Itämeren merituulihankkeiden ympäristövaikutusten arviointeja.
– Hankkeita kannattaisi myös toteuttaa vaiheittain, tehdä vaikutuksista hyvä seuranta ja ottaa tuloksista oppia siirryttäessä seuraavien kohteiden suunnitteluun.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi
Valmisteluun osallistui myös FT Antti Halkka.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja
Tapani Veistola

• +358 400 615 530
• tapani.veistola(a)sll.fi
• @TapaniVeistola