Selvitys: Kaukolämmön vähähiilinen energiasiirtymä edellyttää mää­rä­tie­tois­ta po­li­tiik­kaoh­jaus­ta

Tiedotteet

Vaikka kaukolämpöyhtiöt investoivat uusiin energiaratkaisuihin, on niiden irtautuminen poltosta edelleen hidasta. Keskeisiä siirtymää hidastavia tekijöitä ovat puupolttoaineiden ja jätteen energiakäytön taloudellisten ohjauskeinojen riittämättömyys, selviää Suomen luonnonsuojeluliiton selvityksestä.

Ilmakuva Tampereesta.
Kuva: Jorge Franganillo / CC BY 2.0 DEED / Flickr

Kaukolämmön vähähiilisyyttä edistävät yhteiskunnan sähköistymisen eteneminen sekä ympäristö- ja hukkalämmön kasvava hyödyntäminen. Lisäksi erilaiset kulutuksen ja tuotannon joustokeinot ovat ratkaisevassa asemassa.

Suomen luonnonsuojeluliiton selvitys tarkasteli kahden kaupunkienergiayhtiön, Vantaan Energian ja Tampereen Energian, toimia ja tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Yhtiöt korostavat suunnitelmissaan pyrkimystä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön ja ovat viime aikoina ilmoittaneet uusista investoinneista esimerkiksi sähkökattiloihin. Silti polttoon perustumattomien ratkaisujen hyödyntäminen yhtiöiden toiminnassa on vielä pienimuotoista. Yhtiöt ovat toistaiseksi riippuvaisia puun ja jätteen energiakäytöstä, ja niiden päästövähennysstrategioissa korostuvat teknologiset hiilen poistot.

“Kuntien päätöksenteon osalta ratkaisevaa on eri energiateknologioiden soveltuvuus kohteeseen, niiden kustannusvaikutus ja erityisesti pitkän ajan investointeihin kohdistuvat riskit. Siksi ilmastopolitiikan perustuminen johdonmukaisesti viimeisimpään tutkimustietoon on keskeistä. Puupolttoaineiden verotuki on ristiriidassa yhteiskunnan kokonaisedun kanssa, sillä se hidastaa siirtymää polttoon perustumattomiin vaihtoehtoihin sekä aiheuttaa haitallisia ilmasto- ja luontovaikutuksia”, sanoo Luonnonsuojeluliiton selvityksen tekijä, väitöskirjatutkija Päivi Tikkakoski.

Energiayhtiöiden tukeutuminen teknologisiin hiilinieluihin päästövähennystavoitteissaan voi johtaa energiasiirtymän hidastumiseen, sillä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian kaupallistumisen aikatauluun ja ilmastohyötyjen saavuttamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Valtion ja kaupunkien omien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä oleva aika on verrattain lyhyt. Lisäksi hiilensidontateknologioiden kustannustehokkuus on toistaiseksi heikko verrattuna maankäyttösektorin ilmastoratkaisuihin. Näin on esimerkiksi Suomen ilmastopaneeli todennut.

“Ilmaston kuumenemisen hillinnässä tarvitaan sekä fossiilisista polttoaineista luopumista että hiilinielujen vahvistamista. Energiayhtiöiden ja kansallisen ilmastopolitiikan painottuminen teknologisten nielujen vahvistamiseen luonnon nielujen kustannuksella vaarantaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja heikentää ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta. Se myös ylläpitää nykyisen energiajärjestelmän haittoja luonnolle”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Tavoitteena vähähiilinen kaukolämpö: Selvitys kuntien energiaratkaisuista Vantaalla ja Tampereella. (pdf)

Lisätietoja

Päivi Tikkakoski, väitöskirjatutkija, paivi.tikkakoski@helsinki.fi
Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, hanna.aho@sll.fi, p.040 628 9495

Ajankohtaista