Suomen ennallistamissuunnitelman ytimen pitää olla luonnon tilan parantaminen – ei kilpailukyvyn vahvistaminen

Luontokatoa ei pysäytetä ilman luonnon ennallistamista. Tämän takia EU:n ennallistamisasetus ja sen toteutus kansallisesti on vuosikymmenen tärkein ympäristöön liittyvä lakiesitys. Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan siitä, että hallitus ei suhtaudu riittävällä vakavuudella ennallistamisasetuksen toimeenpanoon, jotta luonnon köyhtyminen todella saataisiin pysäytettyä.

“Suomalaisia luontotyyppejä ja lajistoa, joiden tila yhä on heikentynyt, voidaan turvata vain meillä Suomessa. Luonnon tilan parantaminen ja ennallistaminen on elintärkeää, jotta jättäisimme maamme tuleville sukupolville nykyistä paremmassa kunnossa. Ilman elinvoimaista luontoa ei ole myöskään edellytyksiä kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. 

Selkeintä on aloittaa ennallistaminen kiireellisimmistä kohteista, eli niistä, jotka ovat huonoimmassa tilassa. Tällä hetkellä Suomen ennallistamissuunnitelman reunaehdoista puuttuu täysin se, kuinka ennallistaminen toteutetaan luonnon kannalta kaikkein tehokkaimmalla tavalla, Halmeenpää jatkaa.

Luonnonsuojeluliitto vaatii tutkijoiden ja eri sidosryhmien asiantuntemuksen huomioon ottamista ennallistamissuunnitelman valmistelussa. Esimerkiksi vanhojen metsien suojeluun liittyvä kriittinen lausuntopalaute ei vaikuttanut lopullisiin kriteereihin millään tavalla. Tämän ei voi antaa toistua ennallistamisassuunnitelman kohdalla. Kaikkien sidosryhmien kuuleminen on tärkeää suunnitelman hyväksyttävyyden varmistamiseksi, mutta luontokadon pysäyttämiseksi tarvittavista toimista ei kuitenkaan voida luistaa. 

“Yhteistyötä voidaan edistää esimerkiksi suuntaamalla maa- ja metsätalouden tukia luontokadon torjunnan kannalta tehokkaisiin toimenpiteisiin, ennallistamalla valtion maita sekä jatkamalla ja resursoimalla hyväksi koettuja vapaaehtoisen suojelun ohjelmia kuten Metsoa, Helmiä ja Nousua”, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola. 

Luonnonsuojeluliitto kritisoi myös sitä, että ministeriöiden mukaan luontotyyppien ennallistamisen tavoitepinta-aloja määritellessä tarkastellaan niiden pinta-alaa vuonna 1995. Luontokato on kuitenkin alkanut Suomessa jo kauan ennen vuotta 1995. Esimerkiksi valtava osa metsien ja turvemaiden ojittamisesta on tapahtunut ennen 1990-lukua. Luonnonsuojeluliiton mielestä suotuisat viitealat pitää määrittää ennallistamisasetuksen mukaisesti siten, että luontotyyppien ja niiden lajien elinkelpoisuus varmistetaan tieteellisin perustein pitkällä aikavälillä, ei minkään yksittäisen vuosiluvun mukaan. 

Lisätietoja:

Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja,  p. 050 5644 122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi