Tutkimustulokset osoittavat, että nykyisellä pienellä kannan koolla ja heiveröisellä kannan kasvulla saimaannorpan säilymistä tulevaisuudessa ei voida taata. Siksi suojelutyötä on tehostettava ja kanta on saatava voimakkaampaan kasvuun. Erityisen tärkeää olisi saada vähennettyä kuuttien ja nuorten norppien kuolleisuutta, jotta mahdollisimman moni norppa saataisiin lisääntymisikäiseksi.

Luonnonsuojeluliitto on asettanut tavoitteeksi, että norppakanta kasvaisi 5–6 prosentin vuosivauhtia viiden vuoden tarkastelujaksolla, kun kannan kasvu on viime aikoina ollut noin 3 prosentin luokkaa. Tällöin välitavoitteena olisi noin 700 saimaannorppaa vuoteen 2030 mennessä. Se ei kuitenkaan olisi vielä lähestulkoonkaan suojelun varsinainen tavoite tai suotuisan suojelun taso, mutta olisimme varmemmalla tiellä kohti norpan turvallisempaa tulevaisuutta.

Miten tätä tavoitetta kohti voitaisiin päästä? Nykyiset suojelukeinot on havaittu toimiviksi ja tehokkaiksi, mutta niiden käyttö ei ole niin tehokasta kuin voisi olla. Tässä meillä suomalaisilla on petrattavaa.

Seuraavassa on listattu tärkeimpiä suojelutoimenpiteitä ja Suomen luonnonsuojeluliiton roolia niissä.

1. Norppaturvallinen kalastus

Konkreettisin suojelukeino olisi vähentää voimakkaasti ja pyrkiä lopulta kokonaan lopettamaan norppien kalanpyydyskuolleisuus. Se tarkoittaisi mahdollisimman pikaisesti luopumista kaikista norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä Saimaalla. Realistiselta tämä ei vaikuta nykykeskustelun valossa, mutta Luonnonsuojeluliiton mielestä sitä kohti on pyrittävä.

Tietyt kalanpyydykset, pääasiassa verkot, tappavat yhä edelleen suuren määrän kuutteja ja nuoria norppia, jolloin menetämme aivan turhaan nuoria yksilöitä ja niiden geenivarantoa ennen lisääntymisikää. Myös aikuisia norppia kuolee verkkoihin. Lisäksi norpan tukehtuminen verkkoon on pitkä ja tuskallinen kamppailu ja siten myös eläinsuojelukysymys.

Pelkkä kalastusrajoitusten vaatiminen ja lisääminen ei riitä, vaan rinnalla on oltava myös kalanpyydysten kehitystyötä norppaturvallisiksi, niiden markkinointia ja käyttöönottoa, korvausten maksamista ainakin siirtymäaikoina sekä monipuolista tiedotus- ja valistustyötä. Erityisen tärkeää olisi se, ettei uusia verkkokalastajasukupolvia tulisi Saimaalle. Kaikkiin näihin Luonnonsuojeluliitto pyrkii saimaannorppatyöllään vaikuttamaan ja niitä edistämään.

2. Pesinnän turvaaminen

Ilmastonmuutos vaikuttaa saimaannorpan elämään jo nyt. Pesimäolot vaihtelevat, kun leutoja ja vähälumisia talvia on entistä useammin.

Pesinnän turvaaminen on nykypäivänä oleellinen osa saimaannorpan suojelutyötä, ja se on myös erinomainen esimerkki laajasta yhteistyöstä monien toimijoiden kesken. Luonnonsuojeluliitto kantaa tässä työssä kortensa kekoon tekemällä apukinoksia, perehtymällä keinopesiin ja mahdollisesti tulevaisuudessa asentamalla niitä sekä valistamalla ihmisiä pesimäaikaisen jäillä liikkumisen aiheuttamista riskeistä saimaannorpalle. Maastotyöt ovat luvanvaraisia, ja niitä tehdään Metsähallituksen norppatyön ohjauksessa.

3. Ihmisen aiheuttama häiriö

Ihmisen aiheuttama häiriö on kohtalokkainta talvella pesimäaikaan ja keväällä karvanvaihtoaikaan. Mitä enemmän norppa-alueilla liikutaan ja rannoille rakennetaan, sitä suuremmaksi häiriöriskit kasvavat. Siksi tarvitaan norpalle täysin rauhoitettuja alueita, kaavoituksen avulla tehtävää rakentamisen ja liikkumisen ohjausta sekä tiedotusta. Tähän kaikkeen pyrimme norppatyössämme vaikuttamaan niin, että norpalla olisi mahdollisimman rauhalliset elinalueet.

4. Yhteistyö, vaikuttaminen, tiedotus, ympäristökasvatus

Teemme yhteistyötä saimaannorpan suojelun parissa toimivien tutkijoiden, viranomaisten, järjestöjen ja tahojen kanssa. Yksikään taho tai toimija ei yksin norppaa pysty pelastamaan. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Niin vuoropuhelua eri tavalla ajattelevien kanssa kuin myös tiukkaa vaatimusta suojelutyön tehostamisesta.

Yksi Luonnonsuojeluliiton merkittävä työ suojelun saralla on ympäristökasvatustyö. Tämän päivän lapset ovat huomisen Saimaan asukkaita, ja he tulevat tekemään päätöksiä niin oman Saimaalla elämisen suhteen kuin myös päättäjä- ja lainsäätäjätasolla. Siksi varmin ja pitkäjänteisin tapa pelastaa saimaannorppa on antaa lapsille ja nuorille valmiudet siihen nyt.

Koska Saimaa on pieni elinympäristö alun perin merestä kotoisin olevalle nisäkkäälle, on saimaannorppa tulevaisuudessakin jonkin asteisesti suojelun varassa, vaikka kanta moninkertaistuisi. Siksi meidän Saimaan seudun asukkaiden on pysyvästi omaksuttava sellaiset elintavat, että ne turvaavat myös saimaannorpan elinmahdollisuudet.

Lisätiedot sekä Suomen luonnonsuojeluliiton ”Saimaannorpan suojelun tavoitteet ja toimenpiteet” -raportti:

saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen, kaarina.tiainen(at)sll.fi, p. 050 530 3270

Euroopan unionin osarahoittama Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke on osa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppatyötä. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai CINEAn näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.