• Etusivu
|
• Ajankohtaista
|
• Suomen luon­non­suo­je­lu­liit­to päivitti omia saimaannorpan suojelun tavoitteitaan ja toi­men­pi­tei­tään
• |

Suomen luon­non­suo­je­lu­liit­to päivitti omia saimaannorpan suojelun tavoitteitaan ja toi­men­pi­tei­tään

Artikkelit

–

15.11.2024

Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt työtä saimaannorpan suojelun edistämiseksi jo vuosikymmeniä. Liiton saimaannorppatyön linjaukset pohjaavat noin kymmenen vuoden takaiseen saimaannorpan suojelun strategiaan. Strategia on päivitetty viimeisen reilun vuoden aikana “Saimaannorpan suojelun tavoitteet ja toimenpiteet” -raportiksi, ja siihen on tuotu mukaan tarkemmin myös taustatietoa sekä perusteita.

”Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on saimaannorpan suotuisan suojelun taso. Kannan kasvu pitää saada nykyistä vahvemmaksi, jotta sukupuuton uhkaa saadaan helpotettua. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on vähintään keskimäärin 5–6 %:n kannan kasvu vuodessa, jolloin välitavoitteena on saada saimaannorpan kanta kasvamaan noin 700 yksilöön vuoteen 2030 mennessä. Saimaannorppaa suojellaan yhdessä sen elinympäristön, Saimaan järvialueen, kanssa.” (SLL:n saimaannorpan suojelun tavoitteet ja toimenpiteet 2023).

Luonnonsuojeluliitto on tehnyt saimaannorpan suojelun edistämiseksi työtä jo vuosikymmeniä. Noin kymmenen vuotta sitten liitto pohti tarkemmin omaa rooliaan suojelutyössä sekä suojelutyön tavoitteita ja toimenpiteitä saimaannorpan suojelun edistämiseksi. Syntyi ”Saimaannorpan suojelun strategia” liiton saimaannorppatyön linjaukseksi ja tukemaan silloista käytännön suojelutyötä.

Viimeisen reilun vuoden aikana tuli tarve päivittää strategiaa ja tuoda mukaan myös tarkemmin taustatietoa ja perusteita.

Luonnonsuojeluliiton saimaannorppatyön ohjausryhmän käsittelyssä syntyi loppuvuodesta 2023 ”Saimaannorpan suojelun tavoitteet ja toimenpiteet”, jonka liittohallitus hyväksyi 27.1.2024 ja liittovaltuusto 14.4.2024. Nyt liiton saimaannorppatyölle on yhdessä mietityt ja taustoitetut tavoitteet sekä toimenpide-ehdotuksia, joita voidaan käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi.

Taustaa tavoitteille ja toimenpiteille

Vaikka saimaannorppakanta on kasvanut, norppa on edelleen erittäin uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Suurimpina uhkatekijöinä ovat norpalle vaaralliset kalastusmenetelmät, ilmastonmuutos, ihmislähtöinen häiriö sekä geneettisen monimuotoisuuden väheneminen.

Periaatteessa saimaannorpan suojelulla on vankka suomalaisten tuki. Erimielisyyttä syntyy keinoista ja niiden käytön voimakkuudesta, esimerkiksi verkkokalastusrajoitusten laajuudesta. Tämän vuoksi emme ole voineet käyttää kaikkea sitä potentiaalia ja mahdollisuuksia, joita olisi käytettävissä norpan suojelemiseksi.

Kalaverkkoon sotkeutuessaan norppa kokee tuskallisen tukehtumiskuoleman. Kaikki kalanpyydyskuolemat eivät tule tietoon. Kuva: Juha Taskinen

Tutkimustulokset osoittavat, että nykyisellä pienellä kannan koolla ja heiveröisellä kannan kasvulla saimaannorpan säilymistä tulevaisuudessa ei voida taata. Siksi suojelutyötä on tehostettava ja kanta on saatava voimakkaampaan kasvuun. Erityisen tärkeää olisi saada vähennettyä kuuttien ja nuorten norppien kuolleisuutta, jotta mahdollisimman moni norppa saataisiin lisääntymisikäiseksi.

Luonnonsuojeluliitto on asettanut tavoitteeksi, että norppakanta kasvaisi 5–6 prosentin vuosivauhtia viiden vuoden tarkastelujaksolla, kun kannan kasvu on viime aikoina ollut noin 3 prosentin luokkaa. Tällöin välitavoitteena olisi noin 700 saimaannorppaa vuoteen 2030 mennessä. Se ei kuitenkaan olisi vielä lähestulkoonkaan suojelun varsinainen tavoite tai suotuisan suojelun taso, mutta olisimme varmemmalla tiellä kohti norpan turvallisempaa tulevaisuutta.

Miten tätä tavoitetta kohti voitaisiin päästä? Nykyiset suojelukeinot on havaittu toimiviksi ja tehokkaiksi, mutta niiden käyttö ei ole niin tehokasta kuin voisi olla. Tässä meillä suomalaisilla on petrattavaa.

Seuraavassa on listattu tärkeimpiä suojelutoimenpiteitä ja Suomen luonnonsuojeluliiton roolia niissä.

1. Norppaturvallinen kalastus

Konkreettisin suojelukeino olisi vähentää voimakkaasti ja pyrkiä lopulta kokonaan lopettamaan norppien kalanpyydyskuolleisuus. Se tarkoittaisi mahdollisimman pikaisesti luopumista kaikista norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä Saimaalla. Realistiselta tämä ei vaikuta nykykeskustelun valossa, mutta Luonnonsuojeluliiton mielestä sitä kohti on pyrittävä.

Tietyt kalanpyydykset, pääasiassa verkot, tappavat yhä edelleen suuren määrän kuutteja ja nuoria norppia, jolloin menetämme aivan turhaan nuoria yksilöitä ja niiden geenivarantoa ennen lisääntymisikää. Myös aikuisia norppia kuolee verkkoihin. Lisäksi norpan tukehtuminen verkkoon on pitkä ja tuskallinen kamppailu ja siten myös eläinsuojelukysymys.

Pelkkä kalastusrajoitusten vaatiminen ja lisääminen ei riitä, vaan rinnalla on oltava myös kalanpyydysten kehitystyötä norppaturvallisiksi, niiden markkinointia ja käyttöönottoa, korvausten maksamista ainakin siirtymäaikoina sekä monipuolista tiedotus- ja valistustyötä. Erityisen tärkeää olisi se, ettei uusia verkkokalastajasukupolvia tulisi Saimaalle. Kaikkiin näihin Luonnonsuojeluliitto pyrkii saimaannorppatyöllään vaikuttamaan ja niitä edistämään.

Norppaturvallisilla katiskoilla saa kalaa. Kuva: Juha Taskinen

2. Pesinnän turvaaminen

Ilmastonmuutos vaikuttaa saimaannorpan elämään jo nyt. Pesimäolot vaihtelevat, kun leutoja ja vähälumisia talvia on entistä useammin.

Pesinnän turvaaminen on nykypäivänä oleellinen osa saimaannorpan suojelutyötä, ja se on myös erinomainen esimerkki laajasta yhteistyöstä monien toimijoiden kesken. Luonnonsuojeluliitto kantaa tässä työssä kortensa kekoon tekemällä apukinoksia, perehtymällä keinopesiin ja mahdollisesti tulevaisuudessa asentamalla niitä sekä valistamalla ihmisiä pesimäaikaisen jäillä liikkumisen aiheuttamista riskeistä saimaannorpalle. Maastotyöt ovat luvanvaraisia, ja niitä tehdään Metsähallituksen norppatyön ohjauksessa.

Ilmastonmuutos heikentää saimaannorppien mahdollisuuksia pesiä luonnonkinoksissa, joten norpille kolataan apukinoksia. Kuva: Hanne Kosonen/Suomen luonnonsuojeluliitto

Lumettomien ja jäättömien talvien varalle kehitetään kelluvia keinopesiä turvaamaan saimaannorppien pesintää. Kuva: Kaarina Tiainen/Suomen luonnonsuojeluliitto

3. Ihmisen aiheuttama häiriö

Ihmisen aiheuttama häiriö on kohtalokkainta talvella pesimäaikaan ja keväällä karvanvaihtoaikaan. Mitä enemmän norppa-alueilla liikutaan ja rannoille rakennetaan, sitä suuremmaksi häiriöriskit kasvavat. Siksi tarvitaan norpalle täysin rauhoitettuja alueita, kaavoituksen avulla tehtävää rakentamisen ja liikkumisen ohjausta sekä tiedotusta. Tähän kaikkeen pyrimme norppatyössämme vaikuttamaan niin, että norpalla olisi mahdollisimman rauhalliset elinalueet.

Saimaannorppa tarvitsee rauhallisia rantoja pesintään ja karvanvaihtoon. Joitakin rantoja on rauhoitettu kokonaan ihmisten käytöltä norpan kannalta kriittisimpiin aikoihin talvella ja keväällä. Kuva: Hanne Kosonen/Suomen luonnonsuojeluliitto

4. Yhteistyö, vaikuttaminen, tiedotus, ympäristökasvatus

Teemme yhteistyötä saimaannorpan suojelun parissa toimivien tutkijoiden, viranomaisten, järjestöjen ja tahojen kanssa. Yksikään taho tai toimija ei yksin norppaa pysty pelastamaan. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Niin vuoropuhelua eri tavalla ajattelevien kanssa kuin myös tiukkaa vaatimusta suojelutyön tehostamisesta.

Yksi Luonnonsuojeluliiton merkittävä työ suojelun saralla on ympäristökasvatustyö. Tämän päivän lapset ovat huomisen Saimaan asukkaita, ja he tulevat tekemään päätöksiä niin oman Saimaalla elämisen suhteen kuin myös päättäjä- ja lainsäätäjätasolla. Siksi varmin ja pitkäjänteisin tapa pelastaa saimaannorppa on antaa lapsille ja nuorille valmiudet siihen nyt.

Viestintä ja ympäristökasvatus ovat tärkeitä suojelutoimenpiteitä, joilla lisätään tietoa ja pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen niin, ettei saimaannorpan elinmahdollisuuksia heikennetä. Kuva: Hanne Kosonen / Suomen luonnonsuojeluliitto

Yllä olevat keinot ovat muutamia esimerkkejä siitä laajasta keinovalikoimasta, jota saimaannorpan suojelussa käytetään. Painopisteet voivat muuttua ajassa, ja uusia keinoja toivottavasti myös löydetään ja otetaan käyttöön esimerkiksi norppaturvalliseen kalastukseen liittyen.

Koska Saimaa on pieni elinympäristö alun perin merestä kotoisin olevalle nisäkkäälle, on saimaannorppa tulevaisuudessakin jonkin asteisesti suojelun varassa, vaikka kanta moninkertaistuisi. Siksi meidän Saimaan seudun asukkaiden on pysyvästi omaksuttava sellaiset elintavat, että ne turvaavat myös saimaannorpan elinmahdollisuudet.

Lisätiedot sekä Suomen luonnonsuojeluliiton ”Saimaannorpan suojelun tavoitteet ja toimenpiteet” -raportti:

saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen, kaarina.tiainen(at)sll.fi, p. 050 530 3270

Euroopan unionin osarahoittama Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke on osa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppatyötä. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai CINEAn näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.