Taimen palasi Karhusuonpurolle yhteistyöllä
–
Espoossa Karhusuonpuron talkoot palauttavat puroa luonnontilaa kohti. Janakkalassa on kunnostettu luontopolkua ja Rastunsuolla lintujärveä LähiTapiolan tuella. Yritysyhteistyö tuo kaivattuja resursseja paikalliseen luonnonsuojeluun.
Teksti
Tapio Yli-Kätkä
Kuvat
Emmi Holopainen
Teiden ja asutuksen ympäröimän purolaakson luonnontilaisuus yllättää. Puusto on tiheää ja kasvillisuus rehevää. Lajistokin on monipuolista: runsas linnusto, lepakoita, saukkoja, liito-oravia, keltavuokkoa, lehtopalsamia, mukulaleinikkiä. Pohjois-Espoossa sijaitseva Karhusuonpuro on Gumbölenjoen sivuhaara.
”Kunnostusten seurauksena purosta aiemmin hävinnyt taimen on alkanut taas nousta kutemaan Karhusuonpurolle”, iloitsee Luonnonsuojeluliiton Espoon ympäristöyhdistyksen eli Espyyn varapuheenjohtaja Pirjo Itkonen.
Purolaakso on arvioitu luontoarvojensa perusteella paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kunnostustalkoita vetäneen Virtavesien hoitoyhdistys Virhon Aki Janatuisen mielestä kohteella on myös valtakunnallista merkitystä harvinaisen alkuperäisen meritaimenkannan lisääntymisalueena.
Taimenen ohella purossa elää myös piikkikaloja ja pikkunahkiaista. Janatuinen uskoo, että puroon nousee nahkiaisia myös merestä.
Talkoot vetävät väkeä
Karhusuonpuroa on kunnostettu Espyyn, LähiTapiolan, Virhon ja paikallisen omakotiyhdistyksen yhteistyöllä. Käsillä tekeminen saa aktiivit liikkeelle: ”Ihmiset haluavat mukaan matalan kynnyksen toimintaan ja juuri luonnossa pidettävät talkoot keräävät hyvin porukkaa”, Itkonen kertoo.
Jokasyksyisissä talkoissa on lapioitu tonneittain soraa purouoman pohjalle ja luotu taimenille kutusoraikkoa. Puron kunnostus rikastuttaa myös muuta pohjaeläimistöä.
”Vesi meni ennen kunnostuksia paikoin kuin rännissä, kun luontainen kiemurointi puuttui liettyneestä pohjasta”, hän kuvailee.
Talkoot ovat usein herättävä tekijä niihin osallistuville paikallisille, ihmiset alkavat havainnoida tarkemmin omaa lähiympäristöä. Itkosen mukaan Karhusuonpuron arvo onkin nykyään sekä Espoon kaupungin että alueen asukkaiden tiedossa.
”Alueella on aktiivinen asukasyhdistys, jonka jäsenet osallistuvat talkoisiin ja seuraavat tarkasti puron tilaa. Kun talvella on kaadettu likaisten lumimassoja liian lähelle puroa, niin asukkaat ovat heti ottaneet yhteyttä kaupunkiin”, hän kiittelee.
Tärkeä yhteistyökumppani
”Meille paikallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä arvoja”, kertoo LähiTapiolan yritysvastuupäällikkö Elina Kuusela, joka on itsekin osallistunut lapionvarressa purotalkoisiin.
”On ollut hienoa nähdä pitkäjänteisen yhteistyön konkreettisia tuloksia. Haluamme edistää luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia, tuoda esille luonnon terveyshyödyt.”
Ilman LähiTapiolan taloudellista tukea Espyy ei olisi pystynyt kunnostamaan Karhusuonpuroa samassa mittakaavassa: ”Kunnostus olisi jäänyt paljon pienimuotoisemmaksi. Yhteistyöllä on mahdollistettu suunnittelutyö, tarvittavat materiaalit ja talkooporukan tarjoilut.”
Pirjo Itkonen toimii myös Suomen luonnonsuojeluliitossa yritysyhteistyöpäällikkönä.
”Tarvitsemme luotettavia, kotimaisia yrityksiä tukemaan toimintaamme pitkällä tähtäimellä. LähiTapiola on yksi Luonnonsuojeluliiton tärkeimmistä yrityskumppaneista,” summaa Itkonen yli 10 vuotta kestänyttä yhteistyötä.
Hän kannustaa myös paikallisyhdistyksiä itse olemaan yhteydessä paikallisiin yrityksiin.
Luontopolkuja ja tapahtumia
Pohjois-Savon Rautalammilla sijaitsevalla Rastunsuolla on LähiTapiolan kanssa kunnostettu lintujärveä ja ympäröivää kosteikkoa sekä rakennettu lintutorni.
”Lintujärvi vaatii jatkuvaa hoitoa. Tärkeää on avaran maiseman turvaaminen”, kertoo Sisä-Savon luonnonystävien sihteeri Risto Palokangas.
Myös järven kiertävä luontopolku ja opastetaulut on uudistettu ja tapahtumia on järjestetty.
”LähiTapiolan kanssa lintujärven hoitotyö on ollut selväpiirteistä. Paljon on tehty”, Palokangas sanoo.
Janakkalassa LähiTapiolan tuella on puolestaan järjestetty Laurinmäen luontopolun ennallistamistalkoot ja tapahtumia, esimerkiksi linnunpönttö- ja hyönteishotellityöpajoja.
”Tuki on ollut meille hyvin tärkeää”, kertoo Janakkalan luonto ja ympäristö ry:n puheenjohtaja Ari Lehtinen.
”Yhteistyö voisi olla vieläkin tiiviimpää, suoria kontakteja LähiTapiolan ja yhdistyksen välillä voisi tulevaisuudessa lisätä”, hän toivoo.
LähiTapiolan kummikohteet
Suomen luonnonsuojeluliiton ja LähiTapiolan yritysyhteistyön tavoitteena on edistää suomalaisen luonnon monimuotoisuutta sekä ihmisten ja lähiympäristön hyvinvointia kannustamalla ihmisiä luonnossa liikkumiseen. LähiTapiola on Suomen luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen kumppani – yhteistyö on jatkunut jo yli 10 vuotta.
- Karhusuonpuro on LähiTapiolan kummikohde Espoossa. Tämä Gumbölenjoen sivuhaara on arvokas ja lajistoltaan runsas virtavesikohde, jota on kunnostettu Espoon ympäristöyhdistyksen, LähiTapiolan, Virtavesien hoitoyhdistyksen ja paikallisen asukasyhdistyksen hyvällä yhteistyöllä. Jokavuotisilla kunnostustalkoilla tehdään konkreettista työtä uhanalaisen meritaimenen puolesta. Puroa kunnostetaan soraistamalla, purkamalla vaellusesteitä ja keräämällä roskia. Taimenen lisäksi kunnostuksesta hyötyvät muutkin lajit, kuten nahkiainen. Kunnostusten seurauksena taimen on palannut kutemaan Karhusuonpurolle.
- Janakkalassa Laurinmäen luontopolku on kunnostettu ja opastetaulut uusittu LähiTapiolan tuella. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry ovat järjestäneet alueella useita tapahtumia, talkoita ja työpajoja, joissa on nikkaroitu muun muassa linnunpönttöjä. Suomen luonnon päivänä on tehty perheiden voimin hyönteishotelleja. LähiTapiolalta saatuja heijastimia on jaettu ala-asteelaisille lapsille ja heidän vanhemmilleen.
- Pohjois-Savon Rautalammilla sijaitsevalla Rastunsuolla on LähiTapiolan avulla kunnostettu lintujärveä ja sen ympäröimää kosteikkoa. Entinen turvetuotantoalue on vähitellen palaamassa kohti luonnontilaa. Lintujärvellä on retkeilijöiden käytössä kaksi lintutornia, nuotiokatos ja järven ympäri kiertävä luontopolku, joka on kunnostettu ja opastetaulut uusittu. Rastunsuon hoitokunta ja Sisä-Savon luonnonystävät ry ovat järjestäneet yhdessä LähiTapiolan kanssa Rastunsuolla erilaisia tapahtumia, kuten kaikille avoimia lintujentarkkailupäiviä keväisin 2017 ja 2018. Järven rannoille ja rantametsiin on myös asennettu noin 50 pönttöä pikkulinnuille ja telkille.
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2018
Ajankohtaista
-
Kuva: Kimmo Lyytikäinen/Vastavalo |
Joulukeräys yrityksille luo toivoa
LUE LISÄÄ: Joulukeräys yrityksille luo toivoaIhmisen toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja luontokato on todellisuutta myös meillä Suomessa: joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kadota. Tule kääntämään luontokadon suunta ja turvaamaan suomalainen luonto. Suojellaan yhdessä ainutlaatuinen saimaannorppa, elävä Itämeri ja vanhojen metsien runsas lajisto – myös tuleville sukupolville.
-
Luonnonsuojeluliiton lausunto lunastuslaista
LUE LISÄÄ: Luonnonsuojeluliiton lausunto lunastuslaistaLuonnonsuojeluliitto ei kannata lunastuslakiin esitettyä lunastuskorvauksen 25 %:n korotusta. Hallituksen esitys ei edistä luontokadon pysäyttämistä, vaan se on jatkumoa jo tehdyille leikkauksille luonnonsuojeluun.
-
|
5 syytä äänestää EU-vaaleissa
LUE LISÄÄ: 5 syytä äänestää EU-vaaleissaMiksi kesäkuun EU-vaaleissa kannattaa äänestää? Kokosimme 5 syytä, miksi juuri luonnonystävän kannattaa käydä vaikuttamassa äänestyskopissa.