Lahjoita

Tenon kyttyrälohen torjuntapatoa on kehitettävä

Lausunnot

–

Luonnonsuojelululiitto kirjoitti maa- ja metsätalousministeriölle, että se kiinnittäisi norjalaisten huomioita Tenojokeen kyttyrälohen torjumiseksi rakennetun padon puutteisiin myös atlantinlohen nousun kannalta.

Tenojoen lohipato
Norjalaisten Tenojokeen kyttyrälohia vastaan tekemä pato. Kuva Riku Lumiaro.

18.7.2023

Maa- ja metsätalousministeriölle

Tenon kyttyrälohen torjuntapatoa on kehitettävä

Suomen luonnonsuojeluliitto on huolestunut Tenojoen atlantinlohen nousumahdollisuuksista ja Tenon ja Utsjoen vesistöjen atlantinlohen tulevaisuudesta. Sen jokikalastus on ollut Tenolla kielletty jo kolmatta vuotta, ja lohikannat ovatkin alkaneet hiljalleen elpyä.

Nyt norjalaisten rakentama kyttyrälohipato Tana bro -kylän kohdalla estää atlantilohen nousemisen, mutta sen sijaan vieraslaji kyttärälohi pääsee tunkeutumaan padosta läpi. Toistaiseksi padon lohiloukusta on saatu noin 600 kyttyrälohea, kun lohitutkijat arvoivat noin 20 000 kyttyrälohen ohittaneen padon. Tenoon nousevien kyttyrälohien määrä on ollut kasvussa.

Atlantinlohia lohiloukusta ei ole saatu kuin muutamia. Ne ovat kerääntyneet padon alapuolen syvänteisiin kun pato estää niiden nousemisen. Patoon on tehty ajoittain aukkoja, jotka ovat mahdollistaneet sen alle kertyneiden atlantilohien nousemisen.

Kyttyrälohipadon paikkaan on hieman muutettu ja sen toimivuutta on yritetty parantaa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Pato edelleen estää atlantilohen kutuvaelluksen.

Norjalaiset ovat onnistuneet yhdistämään kyttyrälohen torjunnan ja atlantinlohen suojelun pyyntipadolla pienemmissä Finnmarkin lohijoissa. Tenojoen uusi pato ei ole kuitenkaan toiminut padon väärän paikan ja rakenteen sekä Tenojoen suuren koon johdosta. Mahdollisesti Tenojoen erittäin alhainen vedenpinta saattaa vaikeuttaa atlantinlohen nousua ja padon toimintaa.

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö kiirehtisi norjalaisia parantamaan ja seuraamaan Tenojoen kyttyrälohipadon toimintaa. Patokokeilussa kannattaisi nyt ottaa aikalisä. Tenon alkuperäisten lohikantojen elpyminen olisi tärkeää luonnon lisäksi alueen kalastusmatkailulle ja saamelaiskulttuurille.

Lisätietoja: liittohallituksen jäsen Riku Lumiaro, p. 050 5859 857, riku.lumiaro a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Lisätietoja

 

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita