Suomen luonnonsuojeluliitto on pettynyt siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi komission ehdotuksen lykätä metsäkatoasetuksen voimaantuloa. Kaikki europarlamenttiryhmä EPP:n äänestykseen tuomat heikennykset asetukseen eivät onneksi menneet läpi, mutta ilmastolle ja luonnolle tärkeä asetus ei kaipaisi yhtään takapakkia. 

Suomen luonnonsuojeluliiton kyselyssä kartoitettiin Saimaan kalastajien, kalanmyyjien ja kuluttajien tietoja norppaturvallisesta kalastuksesta sekä norppaturvallisesti pyydetyn kalan kysynnästä. Varsinkaan kuluttajat eivät kyselyn perusteella tunne eri kalanpyydysten norppaturvallisuutta.

Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt työtä saimaannorpan suojelun edistämiseksi jo vuosikymmeniä. Liiton saimaannorppatyön linjaukset pohjaavat noin kymmenen vuoden takaiseen saimaannorpan suojelun strategiaan. Strategia on päivitetty viimeisen reilun vuoden aikana "Saimaannorpan suojelun tavoitteet ja toimenpiteet" -raportiksi, ja siihen on tuotu mukaan tarkemmin myös taustatietoa sekä perusteita.

Metsähallitus antoi lokakuun lopussa uuden kanta-arvion saimaannorppien määrästä. Arvio on nyt 495 norppaa, joten kasvua viime vuodesta on 15 yksilöä. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen. Kanta-arvio perustuu pääosin pesälaskentamenetelmään, mutta sitä täydennetään ja tarkennetaan muilla norpasta kerätyillä aineistoilla ja havainnoilla.

Ihmisen toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja luontokato on todellisuutta myös meillä Suomessa: joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kadota. Tule kääntämään luontokadon suunta ja turvaamaan suomalainen luonto. Suojellaan yhdessä ainutlaatuinen saimaannorppa, elävä Itämeri ja vanhojen metsien runsas lajisto – myös tuleville sukupolville.

Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen ilmastovalituksen käsittely etenee korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Järjestöt korostavat vastineessaan, että selvitysten tekemisen sijaan laki velvoittaa hallitusta tekemään päätöksiä. Ilmastotoimilla on kiire.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää hiilirajamekanismin toimeenpanoa kannatettavana ja tärkeänä toimena. Mekanismilla on toteutuessaan merkittävät vaikutukset päästöjen vähentämiseen. Liitto kuitenkin muistuttaa, että mekanismin vaikutuksia tulee implementaation aikana tarkastella myös ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Luonnonsuojeluliitto ei tue ehdotusta supistaa rakennusten hiilijalanjäljen sääntelyn soveltamisalaa, mikä rajaisi pientalot, laajennukset ja laajamittaiset korjaukset sääntelyn ulkopuolelle. Tämä heikentäisi päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että ehdotetut muutokset museoviranomaisten ja järjestöjen valitusoikeuden kaventamiseksi tulee poistaa.

Luonnonsuojeluliitto ei tue ehdotusta supistaa rakennusten hiilijalanjäljen sääntelyn soveltamisalaa, mikä rajaisi pientalot, laajennukset ja laajamittaiset korjaukset sääntelyn ulkopuolelle. Tämä heikentäisi päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Luonnonsuojeluliitto ei kannata lakialoitteen (LA 20/2024) ehdotusta rakentamisjärjestyksen ohjausvaikutuksen heikentämisestä eikä lakialoitetta (LA 21/2024) rajata yhdistysten valitusoikeutta poikkeamisluvasta sekä rakentamisluvasta.

Suomen luonnonsuojeluliiton näkökulmasta ajoneuvoveron perusveron korottamista vähäpäästöisten autojen kohdalla ei tule toteuttaa. Lakiesitys hidastaisi päästövähennystahtia, autokannan uusiutumista ja liikenteen sähköistymistä, ja siten heikentäisi toteutuessaan myös entisestään Suomen mahdollisuuksia saavuttaa kansalliset ja EU-tason ilmastotavoitteensa.

Suomi ei ole saavuttamassa taakanjakosektorin tavoitteitaan, ja jakeluvelvoite on päästökehityksen kannalta avainasemassa. Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa jakeluvelvoitteen, lisävelvoitteen sekä seuraamusmaksujen alentamista sekä liikennesähkön sisällyttämistö velvoitteen piiriin. Liitto myös huomauttaa, ettei joustomekanismia tule ulottaa maankäyttösektoriin.