Aluehallintovirasto hylkäsi Saimaan järvilohen elinolosuhteita heikentävän hankkeen. Hankkeessa haettiin lupaa nostaa merkittävästi Kaltimon vesivoimalaitoksen virtaamaa hetkittäin, mikä olisi aiheuttanut muun muassa haittoja uhanalaiselle järvilohelle Pielisjoella. Aluehallintoviraston päätös on Suomen luonnonsuojeluliiton ja liiton Pohjois-Karjalan piirin muistutuksen mukainen.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää hiilirajamekanismin toimeenpanoa kannatettavana ja tärkeänä toimena. Mekanismilla on toteutuessaan merkittävät vaikutukset päästöjen vähentämiseen. Liitto kuitenkin muistuttaa, että mekanismin vaikutuksia tulee implementaation aikana tarkastella myös ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Luontoliiton Savo-Karjalan piirin jo 11. kertaa järjestämä Lasten Norppaleiri kokosi 20 lasta Savonlinnan Turponsaareen heinäkuun toisella viikolla. Leirillä 8–13-vuotiaat lapset pääsevät tutustumaan Saimaan saaristoluontoon viiden päivän ajaksi. Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppatyöntekijät vierailivat leirillä tutustuen tunnelmaan ja kertoen saimaannorppien elämästä.

Loppukeväisin vapaaehtoiset eri puolilla Saimaata etsivät merkkejä norppien pesinnästä ja laskevat norpanpesiä. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu vuosittain pesälaskentoihin vastuualueillaan. Pesälaskentojen tuloksia kuultiin Metsähallituksen järjestämässä tilaisuudessa Savonlinnassa toukokuun lopussa. Saimaanorppien talvella syntyneistä kuuteista saatiin sekä ikäviä että ilahduttavia uutisia.

Suomen Euroopan komissiolle 28.6.2024 toimittamassa kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa kuvatut toimet uhkaavat heikentää hiilinieluja entisestään. Ympäristöjärjestöt katsovat, että suunnitelma antaa epäselvän ja harhaanjohtavan kuvan Suomen ilmastopolitiikasta, eikä vastaa komission suosituksia.

Luonnoksen mukaan ilmastolain sisältämä velvoite kunnille laatia ilmastosuunnitelma kerran valtuustokaudessa kumottaisiin. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että ehdotus tarkoittaisi takapakkia Suomen ilmastotoimille tilanteessa, jossa ympäristöministeriön uusimman ilmastovuosikertomuksen 2024 mukaisesti sekä kansallisten että EU-velvoitteiden täyttämisessä on isoja haasteita. Lisätoimien tarve on merkittävä. Luonnonsuojeluliitto ei kannata luonnosta lakiesitykseksi.

Suomen susikanta on jakaantunut kolmeen osaan ihmisen luvallisten ja luvattomien toimien mukaan. Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro kirjoitti blogitekstin kolmen suden Suomesta.

Suomi toimitti 28.6.2024 Euroopan komissiolle päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP). Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo lausunnossaan, että suunnitelma on erittäin heikko.

Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppa on tärkeä ja kannatettava kehitys. Tieliikenteen päästöohjauksen vahvistaminen on tarpeen, sillä sen päästökehitys on ollut huolestuttavaa, ja Suomen hallituksen toimet ovat viemässä sitä väärään suuntaan. Päästökauppa on keskeinen ohjauskeino EU:n ilmastotavoitteiden sekä Suomen ilmastolain 2030 päästövähennystavoitteen sekä kansallisen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä.

Kalatalouden huoltovarmuuden parantamiseksi kannattaisi satsata silakan saamiseen kotimaiseksi ihmisravinnoksi, pienimuotoisen rannikkokalastukseen ja sisävesikalastukseen sekä nyt vähemmän käytettyihin kalalajeihin. Sitä vastoin Norjan loheen ja vesiviljelyn lisäämiseen ei kannata huoltovarmuudenkaan takia satsata.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää esitettyä 1050 harmaahylkeen pyyntikiintiötä aivan liian suurena. Esitämme, että maa- ja metsätalousministeriö asettaa kiintiön varovaisuusperiaatteen ja uuden tutkimuksen mukaisesti 300 hallin tasolle ja minimoi hallinpyynnin Suomenlahdella.

Luonnonsuojeluliitto pitää maa- ja metsätalousministeriön esitystä euroopanmajavan metsästyskiintiöstä liian suurena. Selvästi pienempi kiintiö edistäisi tavoitetta laajentaa euroopanmajavan esiintymistä ja luoda yhtenäinen euroopanmajavan esiintymisalue.

Luonnonsuojeluliiton mielestä karhun metsästyskiintiön antamisessa tulee käyttää malttia, varovaisuusperiaatetta ja noudattaa annettuja säädöksiä. Lisäksi tulee huomioida muun muassa ravintohoukuttimen sekä ajavien koirien käyttöön liittyvät ongelmat.

Uhattujen Pohjois-Karjalan soiden keskellä on Luonnonsuojeluliiton kumppaneineen ennallistama suo, joka kehittyy kohti luonnontilaa.