Tuettu siirtymä irti turpeesta

Turpeen energiakäyttö on vähentynyt kuten ilmaston ja ilmastotavoitteiden kannalta on toivottavaa. Energiatilastojen mukaan turpeen käyttö Suomessa väheni viime vuonna neljänneksellä, mutta toisaalta sen vienti kasvoi 35 prosenttia. Siirtymän oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi perustettu työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä selvitti alan tilannetta ja esitti erilaisia tukitoimia turvealaan liittyen. Suomen luonnonsuojeluliitto oli mukana työryhmässä, jonka raportista jätimme eriävän mielipiteen.

Tukea kaikille?

Oikeudenmukaisen siirtymän nimissä on perusteltua, että ne ihmiset ja alueet, joihin ilmastotoimet vaikuttavat eniten saavat tukea siirtymään pois vanhasta ja kohti uusia, kestävämpiä elinkeinoja. Siirtymää tuettaessa on tärkeää varmistaa, että siirtymä myös todella tapahtuu.

Turvetyöryhmän raportissa tukitoimia esitettiin erittäin monille tahoille ja moniin tarkoituksiin. Jos kaikki ehdotukset toteutettaisiin, tukea olisi tarjolla muun muassa turpeen nostamista jatkaville yrittäjille, turpeen nostamisen lopettaville yrittäjille, turpeen nostamiseen muuhun kuin energiakäyttöön, turpeen ostamiseen muuhun kuin energiakäyttöön, turpeen ostamiseen energiakäyttöön, uusien turvetuotteiden kehittelyyn sekä uusien turvetuotteiden vientiin.

Yksi syy Luonnonsuojeluliiton työryhmään osallistumiseen oli halu saada mahdollisimman kattava kokonaiskuva turvealan ja yrittäjien tilanteesta. Kannatamme oikeudenmukaista siirtymää ja sen tukemista, mutta kaikkia turvetyöryhmän ehdotuksia ei voi pitää välttämättöminä tai oikeudenmukaisina. Osa toimenpide-ehdotuksista on myös ilmaston, vesistöjen ja monimuotoisuuden kannalta haitallisia.

Ilmastokriisi, päästökauppa ja tarve luopua turpeen poltosta eivät tule yllätyksenä. Globaali koronaviruspandemia tuli sen sijaan yllätyksenä, ja sen vuoksi moni muukin ala ja elinkeino on vakavassa kriisissä. Mediassa on kuitenkin korostunut 442 turvetuotantoalan yrityksen ja alan työllistämän noin 2500 hengen tilanne, kun kymmeniä- ja satojatuhansia työllistävien alojen tilanne on jäänyt turvekeskustelun alle.

Oikeudenmukaisen siirtymän tuki ilman siirtymää

Huomio on ollut voimakkaasti yrittäjien tukemisessa. Keskustelusta puuttuu lähes kokonaan siirtymän aikataulun hahmottelu. Nyt kun erilaisia tukitoimia on ehdotettu ja niiden toteuttamista suunnitellaan, on aika kiinnittää huomiota myös asian toiseen puoleen, luopumisaikatauluun. Yli 50 tuhatta ihmistä tukee kansalaisaloitetta turpeen energiakäytön lopettamiseksi vuoteen 2025 mennessä.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 näyttää alakanttiin tehdyltä virhearviolta. Ennakoitua nopeamman turpeen käytön vähenemisen on aiheuttanut EU:n päästökaupan hintataso, joka tekee uusia ennätyksiä lähes päivittäin, myös tulevaisuuden hintaennusteet ovat kasvaneet aiemmasta. On siis todennäköistä, että turvealan epävarmuus jatkuu, ellemme onnistu luomaan selkeyttä kirjaamalla lakiin aikataulun tuetulle siirtymälle irti turpeesta.

Tuettu siirtymä haitallisesta toimesta toiseen olisi lyhytnäköistä

On varmistettava, että turpeen energiakäytöstä ei siirrytä muihin ilmastolle ja ympäristölle haitallisiin vaihtoehtoihin. Erityisen isot riskit ovat puun polton lisääntyminen ja turpeen uusien käyttökohteiden kehittely. Puun poltto lasketaan päästökaupassa päästöttömäksi, joten päästökaupan hintaohjauksen puuttuminen tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon turpeen energiakäytölle. Jos tämän lisäksi entisiä turveyrittäjiä tuetaan siirtymään esimerkiksi hakeyrittäjiksi ja jos pienpuun korjuun tukemista jatketaan, päädymme yhdestä ongelmallisesta vaihtoehdosta toiseen.

Ongelmallista on myös turpeen nostamisen jatkaminen energiaturpeen käytön loppuessa. Kasvu- ja kuiviketurpeen nostamista ei tule tukea, vaikka niiden nostaminen ei enää olisi kannattavaa energiaturpeen käytön loppuessa. SITRA on arvioinut näiden elinkaaren ilmastopäästöt yhtä suuriksi kuin polttoturpeen. Resurssit tulisi käyttää turpeen käytön edistämisen sijaan korvaavien tuotteiden kehittelyyn ja markkinoiden luomiseen.

Kiinnostuiko? Lue lisää turpeesta.

Lisätietoja

Monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka

• +358 40 504 2989
• liisa.toopakka(a)sll.fi