Turpeesta luopuminen on hallittua, kunhan poltolle saadaan lopetuspäivä
–
Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämä Irti turpeesta -kansalaisaloite oli tänään torstaina 14.10.2021 eduskunnan lähetekeskustelussa. Keskustelussa vilisivät tutut väärät väitteet.
Aloitetta tukevia puheenvuoroja kuultiin vihreiltä ja vasemmistoliitolta, sitä vastustavia erityisesti keskustalta ja perussuomalaisilta. Sdp:n kanta Irti turpeesta -aloitteeseen jäi epäselväksi. Vaikka kokoomus on aiemmin kannattanut turpeen energiakäytön lopettamista, tätä kantaa ei eduskunnassa tänään kuultu.
Moni kansanedustaja totesi, että turveyrittäjiä on arvostettava ja kunnioitettava. Luonnonsuojeluliiton mielestä yrittäjiä kunnioitetaan nimenomaan sillä, että turpeen poltolle asetetaan laissa päätöspäivä, kuten kivihiilelle on tehty. Kun aikataulu on tiedossa, lainsäätäjien on helpompi tehdä selkeä suunnitelma, jolla Suomi pääsee irti turpeesta.
“Meidän taloutemme ja työpaikkamme ovat riippuvaisia ympäristön hyvinvoinnista. Ilmastonmuutos ja luontokato aiheuttavat valtavat kustannukset yhteiskunnallemme. Samalla, kun tuemme turvetuottajia siirtymässä, on muistettava turpeen polttamisen kielteiset vaikutukset”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Myös sanat “hallitsematon alasajo” kuuluivat salissa useasti. Ympäristöjärjestöt ovat jo vuosikymmenen vaatineet, että turpeen poltto on lopetettava. Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen viimeistään on ollut kaikille selvää, että turpeen energiakäytöllä ei ole tulevaisuutta. Suomessa turpeen energiakäyttöä on kuitenkin yhä tuettu, ja Sanna Marinin hallitus päätti tukea polttoa vielä hieman lisää.
“Nyt päästökauppa on odotetusti nostanut turpeen hintaa ja käyttö on alkanut vähentyä. Jos suunnitelmallinen alasajo olisi aloitettu hyvissä ajoin, olisimme eri tilanteessa. Ei ole kuitenkaan liian myöhäistä ottaa asiaa haltuun, laittaa polttamiselle päätepiste ja laatia selkeä suunnitelma”, toteaa suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.
Turpeen polton lopettaminen tukee sekä ilmastotavoitteita että luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Samalla pidämme vesistömme puhtaampina. Suomessa avataan edelleen uusia soita turpeenkaivulle, vaikka suoluontomme on uhanalainen.
Lue lisää:
Kysymyksiä ja vastauksia turpeesta
Lisätiedot:
Harri Hölttä, puheenjohtaja, harri.holtta@sll.fi, p. 040 7229 224
Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, paloma.hannonen@sll.fi, p. 050 5323 219
Ajankohtaista
-
|
Vihreän siirtymän tulee suojella sekä ilmastoa että luonnon monimuotoisuutta
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että vihreän siirtymän hankkeiden on oltava tasapainossa ilmaston- ja luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa. Ilmastotoimia ei saa toteuttaa heikentäen luonnon monimuotoisuutta, joka on myös tutkitusti tärkeää suomalaisille.LUE LISÄÄ: Vihreän siirtymän tulee suojella sekä ilmastoa että luonnon monimuotoisuutta -
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Lontoon pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta
Luonnonsuojeluliitto suhtautuu varauksella hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, sillä siihen sisältyy useita riskejä ja epävarmuuksia. Siten liitto suhtautuu varauksella myös hallituksen esitykseen, jolla mahdollistettaisiin Lontoon pöytäkirjan liitteen 1 mukaisesti hävitettäväksi tarkoitettujen hiilidioksidivirtojen vienti maasta toiseen ennen sopimukseen tehtyjen vuoden 2009 muutosten kansainvälistä voimaantuloa.LUE LISÄÄ: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Lontoon pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta -
Lausunto hallituksen esityksestä ajoneuvoverosta eduskunnan valtionvarainvaliokunnan verojaostolle
LUE LISÄÄ: Lausunto hallituksen esityksestä ajoneuvoverosta eduskunnan valtionvarainvaliokunnan verojaostolleSuomen luonnonsuojeluliiton näkökulmasta ajoneuvoveron perusveron korottamista vähäpäästöisten autojen kohdalla ei tule toteuttaa. Lakiesitys hidastaisi päästövähennystahtia, autokannan uusiutumista ja liikenteen sähköistymistä, ja siten heikentäisi toteutuessaan myös entisestään Suomen mahdollisuuksia saavuttaa kansalliset ja EU-tason ilmastotavoitteensa.