Monet Luonnonsuojeluliiton suojelualoitteet toteutuivat, ympäristölle haitallisista tuista luopuminen ja turpeen poltosta irtautuminen edistyivät. Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman jäsenten, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden tukea.

Toimitus Jenni Hamara, kuva yllä Anne Hirvonen

Luonnonsuojeluliiton luontovetoomus talouden kestävän elvytyksen puolesta keräsi lähes 8000 nimeä kolmessa kuukaudessa. Vetoomus luovutettiin valtiovarainministeri Matti Vanhaselle elokuussa. Hallitus päätti kohdistaa EU:n elpymispaketista miljardin vihreän siirtymän toteutukseen.

”Sanna Marinin hallitus aloitti ympäristölle haitallisista tuista luopumisen: päästökauppakompensaatio ja teollisuuden energiaveronpalautukset lopetetaan. Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut aiheen ympärillä pitkään”, kertoo Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Valoa soiden tulevaisuuteen

Turpeen verotus lähes kaksinkertaistuu vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi Marinin hallitus on sitoutunut asettamaan turpeelle lattiahinnan ja tukemaan turpeesta luopuvia energiayhtiöitä uusissa investoinneissa.

Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut turpeesta luopumisen puolesta pitkään. Hallituksen asettamat toimet eivät vielä riitä lopettamaan turpeen käyttöä, joten Luonnonsuojeluliitto jatkaa kampanjointia keräämällä nimiä Irti turpeesta -kansalaisaloitteeseen, jolla varmistettaisiin turpeen polton loppuminen vuonna 2025. Nimistä puolet on jo saatu kerättyä, mutta kannattajia tarvitaan vielä lisää.

Monet Luonnonsuojeluliiton, piirien ja yhdistysten vanhat suojelualuealoitteet toteutuivat METSO- ja HELMI-ohjelmien kautta yhteensä tuhansien hehtaarien laajuudella. Soidensuojelun täydennysohjelman kohteita tuli esimerkiksi Uusimaa 2050 -maakuntakaavaan.

Metsien hiilinielut osaksi ilmastopolitiikkaa

EU-komissio asetti jäsenmaille metsien käytön vertailutasot, johon maiden metsien hiilinieluja verrataan tulevina vuosina.

”Suomen vertailutaso tarkoittaa sitä, että metsien hakkuiden lisääminen entisestään pakottaisi Suomen etsimään päästövähennyksiä muualta. Metsien hiilinielujen pienentämiselle tuli siis hinta”, Hanna Aho selventää.

Luonnonsuojeluliitto aloitti kampanjoinnin hiilinielujen puolesta vuonna 2016 ja osallistui komission asettamaan asiantuntijaryhmään, joka kommentoi jäsenmaiden ehdotuksia vertailutasoiksi.

Valtionyhtiöt kantamaan ympäristövastuuta

Hallitus teki uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan valtionyhtiöiltä edellytetään, että ne huomioivat paitsi Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen.

Tämän vuoksi valtionyhtiöiltä edellytetään omien ilmasto-, ympäristö- ja monimuotoisuusvaikutusten tunnistamista sekä kunnianhimoisia ja mitattavia tavoitteita näiden vaikutusten pienentämiseksi.

Periaatepäätöksen jalkauttaminen valtionyhtiöihin alkoi syksyllä 2020. Luonnonsuojeluliitto vaati valtionyhtiöitä kantamaan ympäristövastuuta osana Korvaamaton-kampanjaa ja julkaisi blogisarjassa esityksiä valtionyhtiöille. Metsähallitukselle asetettiin ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Tuloutustavoitetta valtiolle pienennettiin ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tavoitetta nostettiin monikäyttömetsien pinta-alasta 15 prosentista 25 prosenttiin.

Kansalaisaloitteet eduskunnassa

Yli 60 000 allekirjoitusta keränneen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen kuuleminen pidettiin eduskunnassa ja Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä aloitti kuulemisen puheenvuorollaan. Liitto tuki myös verkkokalastuksen kieltämiseen saimaannorpan levinneisyysalueella tähtäävää kansalaisaloitetta eduskunnan kuulemisessa.

Askelia lajien suojelemiseksi

Raakun eli jokihelmisimpukan hoitosuunnitelma valmistui. Luonnonsuojeluliitto oli työryhmässä aktiivisesti mukana ja on tyytyväinen lopputulokseen.
Vaatimukset suden, merimetson ja valkoposkihanhen yleisestä metsästyksestä saatiin torjuttua, eli vastaisuudessakin niitä saa metsästää vain poikkeusluvilla.
Susikanta elpyi vähän. Ihmisen ja suden yhteiseloa edistettiin SusiLIFE-hankkeella.

Korona sai ihmiset luontoon

Korona-pandemia sai suomalaiset tutustumaan luontoon ja monilla seuduilla kansalaiset nousivat puolustamaan lähiluontoaan hakkuilta. Liitto sai uusia jäseniä ja yhdistykset aktiiveja. Monta metsää pelastettiin. Helsingissä oikeus kumosi suunnitelmat rakentaa asuntoja liito-oravametsän päälle Patterinmäessä. Suomen metsät saivat erävoiton, kun Metsähallituksen tulostavoitetta laskettiin liiton pitkään vaatimaan suuntaan.

Lapin ahmantappoluvat todettiin lainvastaisiksi

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) kahdesta Suomen riistakeskuksen myöntämästä pyyntiluvasta, jotka annettiin ahman suojelua varten perustetuille Natura-alueille. KHO:n mukaan poikkeusluvat olivat lainvastaisia. (Kuva: Lasse Kurkela)

Vapo perui suunnitelmansa Karhusuon kuivattamiseksi

Pohjois-Pohjanmaan piirin lähes 10 vuotta jatkunut taisto Karhusuo II:n puolesta päättyi Vaasan hallinto-oikeudessa, kun Vapo lopulta perui turpeenottoon tähtäävän lupahakemuksensa. Karhusuo II on luonnontilainen ja hyvin vetinen avosuo Pudasjärvellä. Suo rajautuu elimellisesti Ohtosensuon vanhojen metsien Natura-alueen ja siihen liitettyjen Lavasoiden suojelualueeseen. Karhusuon ja suojelusuon hydrologia on häiriintymätön ja yhtenäinen suoaltaalta toiselle. (Kuva: Kalle Meller)

Kaarresalo ja Kuosto säästyivät hakkuilta Oulujärvellä

Vuosien taistelun jälkeen korkein hallinto-oikeus vaati ely-keskusta kieltämään hakkuut ja tekemään alueelle kunnollisen Natura-vaikutusten arvioinnin. Oikeuden päätöksen mukaan Metsähallituksen suunnittelemat hakkuut eivät vaikuta ainoastaan itse hakattavaan alueeseen, vaan voivat vaikuttaa hakkuualueen ulkopuolellakin esimerkiksi alueen mikroilmastoon. Saaret kuuluvat Natura-ohjelmaan boreaalisten havumetsien takia, eikä kunnollista arviointia hakkuiden vaikutuksista ollut tehty. Mukana saaria puolustamassa oli monia Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoita Paltamon luonto -yhdistyksestä sekä keskustoimiston työntekijöitä. (Kuva: Jyri Mikkola)

Pohjavedet jäävät pumppaamatta Hyyppärän harjualueella

Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi Liikelaitos Salon Veden suunnitelmat pohjaveden pumppaamiseksi Hyyppärän harjualueella, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Pohjavesien otto oli jo heikentänyt vesistöjen tilaa alueella. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ovat puolustaneet Salon ja Someron Hyyppärän harjualueen luontoarvoja vuosikymmeniä. (Kuva: Kari Vauramo)

“Luonnonsuojeluliitto on luonnon asianajaja – se järjestö, joka puolustaa luontoa oikeudessa.”

Tapani Veistola
,
Suojelupäällikkö

Kuva: Jyri Mikkola

Valituksemme ovat tuoneet monta ympäristölle tärkeää korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisua, jotka pitää ottaa huomioon tulevissa päätöksissä. Piirien ja yhdistysten valituksissa on usein ollut tukena liiton juristien ja asiantuntijoiden apu.

Rajat rantarakentamiselle

Sipoon rakennusjärjestystä koskeva Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu asetti rajoja rantarakentamiselle pelkällä rakennusjärjestyksellä.

Vesivoittoja Lapissa

Inarijärven osayleiskaavaan tuli pientä parannusta KHO:ssa muun muassa paikallisyhdistyksemme valituksen perusteella.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin ja Rovaniemen paikallisyhdistyksen valitus tuotti tulosta, kun Sierilän rakennuslupa kaatui Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Kalatiet Oulujoelle

Oulujoella Fortum yritti päästä eroon eräiden voimalaitospatojen kalatievelvoitteesta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen Pohjois-Pohjanmaan piirin valituksesta.

Luontoarvot vastaan kaivokset

Hannukaisen vanhan kaivoslain mukainen kaivospiiripäätös hylättiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Vaasan hallinto-oikeus kumosi Soklin kaivoshankkeen ympäristöluvan Soklin ahot -luontotyyppiä edustavan Pierkulin alueen osalta perusteluna alueen poikkeukselliset luontoarvot. Sokliojan ja Yli-Nuorttin oikaisu-uomien vesitalousluvat kumottiin.

Lakeja luonnon suojaksi

Vuonna 2020 liitto oli mukana valmistelemassa monia lakeja, kuten luonnonsuojelulakia, ilmastolakia, kaivoslakia sekä maankäyttö- ja rakennuslakia. Niiden työ on vielä kesken, mutta tärkein linjaus oli, että aikomukset nykyisen kaavahierarkian romuttamiseksi (olisi tullut vain yksi yleis- ja asemakaavat sulauttava kuntakaava) hylättiin, kuten Luonnonsuojeluliitto oli vaatinut. Liiton, piirien ja yhdistysten aktiivit osallistuivat moniin kuulemisiin. Esimerkiksi kaivoslain kuulemistilaisuuksissa enemmistö puheenvuoroista oli luonnonsuojelijoiden pitämiä. Liitto auttoi myös monia kansanliikkeitä.

Euroopan komissio esitti monia aloitteita, joita Luonnonsuojelulitto puolusti Suomen kantojen valmistelussa (mm. biodiversiteetti- ja kiertotalousstrategiat). Euroopan komissio ilmoitti että vesipuitedirektiiviä ei avata muutoksille, jotka olisivat johtaneet sen heikennyksiin. Taustalla oli ympäristöjärjestöjen vuosien työ, jossa Luonnonsuojeluliitto oli mukana EEB:n vesityöryhmän jäsenenä. Luonnonsuojeluliiton eduskunnassa tukema lyijyhaulien kielto eteni EU:ssa vaikka Suomi vastusti sitä.

Ennätysmäärä rahoitusta luonnonsuojeluun

Valtion budjettiin on saatu enemmän luonnonsuojelurahaa kuin koskaan. Liiton tukemia asioita kestäväksi elvytykseksi eteni myös kehysriihessä, budjettiriihessä ja lisätalousarvioissa. Rakennerahastojen toimintalinja 2 “Vihreämpi Eurooppa” otetaan Suomessakin käyttöön työ- ja elinkeinoministeriön vastarinnasta huolimatta. Luonnonsuojeluliitto ajoi asiaa yhdessä Ympäristöministeriön kanssa, ja lopulta Euroopan komission painostus johti myönteiseen ratkaisuun. Tämä mahdollistaa monien ympäristöhankkeiden rahoituksen maakunnissa. Luonnonsuojeluliiton aloitteesta hallitusohjelmaan saatu luonnonsuojelualueiden vapautus kiinteistöverosta eteni eduskunnan käsiteltäväksi lokakuussa.

EKOenergia rahoitti virtavesien kunnostusta ja aurinkovoimahankkeita

EKOenergian Ilmastorahasto rahoitti 13 uutta aurinkovoimahanketta kehitysmaissa. Olemme tähän mennessä rahoittaneet kokonaisuudessaan 50 hanketta, joiden kokonaissumma on yli miljoona euroa. Tutustu täällä!

YK:n talous- ja sosiaaliministeriö (UN DESA) julkaisi erinomaisia käytäntöjä, jotka edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista kaikkialla maailmassa. EKOenergia on yksi mukana olevista esimerkeistä!

EKOenergia rahoitti Virtavesirahastonsa kautta neljää uutta jokihanketta, kolmea Suomessa ja yhtä Saksassa. Katso kaikki tuetut jokihankkeet täältä.

Vaikuttavia hankkeita

Hyvästit vieraslajeille

Vieraslajien torjunnassa monissa paikoissa jättipalsami on hävinnyt tai vähentynyt. Kiitos kuuluu sadoille ahkeroijille paikallisyhdistysen sadoissa talkoissa – ja monille yksityisille, jotka aina kitkevät pois näkemänä jättipalsamit. Myös Viekas-hankkeella oli merkitystä:

• Melkein sadat jättipalsaminkitkentätalkoot kesän 2020 aikana Etelä-Savon,
  Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan alueella – Torjuttu pinta-ala yhteensä yli 14 ha
• Jättiputkea seurattiin ja torjuttiin Varsinais-Suomessa 180 kohteella – yhteensä melkein 4 ha alueella
• SLL ja Viekas olivat esillä etenkin alue- ja paikallismedioissa
• Reagoitiin ketterästi koronan tuomiin rajoituksiin lanseeraamalla Marttojen kanssa yhteistyössä ilmainen verkkokurssin vieraskasvilajeista
• Suomen vieraslajien hallintasuunnitelmasta annettiin lausunto.

Metsiensuojelua Madagaskarilla

• Tänä vuonna olemme koronasta huolimatta onnistuneesti toteuttaneet monia metsiensuojelua edistäviä toimia Madagaskarilla yhdessä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa Manondroala-hankkeessamme.
• olemme esimerkiksi 1) vastaanottaneet ensimmäiset ryhmät metsien ennallistamiseen liittyvään koulutukseemme ja jatkaneet koulutuksen kehittämistä, 2) tehneet metsien ennallistamiseen liittyvän, paikallisessa televiossa näytettävän videon paikallisella malagassin kielellä. Sitä käytetään jatkossa yhteistyöjärjestöjen kouluttamiseen ennallistamismenestyksen parantamiseksi. 3) Olemme jatkaneet kuivien metsien kartoitustyön ja avoimen karttaportaalinen kehittämistä todentamaan metsien tilan huonontumista, 4) tukeneet kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa erilaisten tilaisuuksien kautta sekä kapasiteetin rakentamisella sekä 5) loppuvuodesta perustaneet uuden kumppanijärjestön kanssa taimitarhan 10 000 taimen tuottamiseksi ja kuivan trooppisen metsän ennallistamiseksi alkuvuodesta.
• Torotorofotsy-kosteikonsuojeluhankkeessa olemme esimerkiksi 1) jatkaneet edelleen paikallisen yhteisön kestävän kehityksen tukemista ja kouluttaneet uusia perheitä kestävissä viljelymenetelmissä haitallisten maankäyttömuotojen vähentämiseksi, 2) istuttaneet 15 000 paikallista puu- ja kosteikkokasvin taimea alueen kasviston ennallistamiseksi sekä yli 6000 hedelmäpuuntaimea ruokaturvan parantamiseksi sekä 3) perustaneet mikropuutarhoja osana ympäristökasvatusta saavuttaen noin 300 oppilasta tänä vuonna.

Dyynien ennallistaminen onnistui

• Laatokan rannalla sijaitsevan Motornoe-Zaostrovien alueen kartoitukset alkoivat Laatokalta Saimaalle -hankkeen puitteissa. Kartoitusten pohjalta laaditaan suojelualue-esitys ja -rajaus, jotka tähtäävät uuden 13 000 hehtaarin kokoisen suojelualueen perustamiseen Laatokan rannalle.
• Olhava-joen suiston dyynien ennallistaminen onnistui kokeellisin menetelmin yhteistyössä Komarovin Botanisen instituutin kanssa ja uhanalainen Lännenkylmänkukka (Pulsatilla vulgaris) levittäytyi alueelle.
• Hiitolanjokiyhdistyksen toimesta Hiitolanjoelle ja sen latvavesille laadittiin yhteensä 50 kilometrinen melontareitistö kulttuurihistoriallisella teemalla alueen luontomatkailun kehittämiseksi.
• FRESHABIT-hankkeen työ kantoi hedelmää, kun Mustionjoen Åminneforsin kalatie valmistui ja osoittautui toimivaksi.
• Liito-orava LIFE -hankkeen ”Liito-orava: Tietoa lajista ja kartoituksesta -opas” ilmestyi.

“Luonnonsuojeluliitto on piireineen ja yhdistyksineen todellinen Suomen luonnonhoidon suurvalta.”

Päivi Lundvall
,
Toiminnanjohtaja

Kuva: Jukka Eskelinen

Pohjanmaan piiri

• Lapuan kaupunki suojeli 10 hehtaaria vanhaa metsää Toristajankankaalta. Kaupunki osti laajemman metsäalueen perikunnalta, josta osa oli arvokasta vanhaa metsää, joka oli menossa hankinnan jälkeen nopeasti hakattavaksi. Paikallisyhdistys ja piiri tekivät aktiivista työtä taustalla ja pitkänsitkeiden, monivaiheisten kuvioiden jälkeen kaupunki teki metsästä suojelupäätöksen. Kohteesta tulee Metso-suojelumetsä.
• Yli 20 vuotta kestänyt taistelu Vetelin Julkunevan turvetuotantokiistasta päättyi, kun Vapo perui 2019 lopussa viimeisen 40 hehtaarin lupahakemuksen kokonaisuudessaan yli 400 hehtaarin laajuisesta hankealueesta kolmen KHO:ssa käydyn valituskierroksen jälkeen. Päätöksen jälkeen Vapo on laittanut omistamansa alueet (340 ha) myyntiin ja suoalueen on ostanut syksyllä 2020 Dasos Habitat -rahasto, joka suojelee suon.
• Piiri ja paikallisyhdistys ovat edistäneet Lestijärven Teerinevan pelastamista. Yli 400 ha alueella on kaavailtu turpeenottoa vuosikymmeniä ja alueelle aikanaan tehdyt valmistelutyöt (ojitukset) ovat alapuoliselle herkälle Lestijärvelle. Monien selvittelyiden ja yhteydenottojen jälkeen Lestijärven kunta on päätynyt tekemään alueesta ostotarjouksen Vapolle. Alue ennallistettaisiin ja suojeltaisiin, mikäli asia etenee suunnitellusti.
• Vapo ei saanut aluehallintovirastolta jatkolupaa Viitalanneva-Kampinkeitaan alueen turpeenotolle haetun mukaisesti, vaan Viitalannevan noin 90 ha lupa-alue hylättiin. Lupa oli määräaikainen. Kampinkeitaan alueen luvasta piiri on tehnyt valituksen HAO:lle.
  Aluehallintovirasto hylkäsi Uitonnevan alueelta kaksi turvetuotantolupahakemusta; yhteensä noin 130 ha. Vapo on aktiivisesti koettanut saada alueelle uusia tuotantolupia, vaikka KHO ei myöntänyt alueelle turvetuotantoon lupia 1990-luvulla. Syynä on alapuoliseen Nummijärveen kohdentuva voimakas kuormitus.
• Aluehallintovirasto perui Jantikanneva–Ristinevan-alueen turvetuotantolupahakemuksen noin 30 ha alalta vedoten suon luonnontilaisuuteen. Hankealue olisi kohdentunut laajaan Selkäsaarennevan ojittamattomaan suokokonaisuuteen.
• Piiri on yhteistyössä Luonnonperintösäätiön ja piirin suokampanjan avulla suojellut vuoden aikana Alavuden Hakotapintanner -suoalueen (28 ha) sekä Kauhavan Huhmarnevalta 70 ha laajuisen ojittamattoman suoalueen. Molemmat alueet on pelastettu turvetuotannolta nyt suojelualueiksi.
• Aktiivinen vesiensuojelutyö, kalavesien kunnostustyöt sekä kahden merkittävän turvetuotantohankkeen kumoutuminen (100 ha) ovat turvanneet Närpiönjoen Lillån -joen tilan ja tulevaisuuden. Tänä syksynä alueella on varmuudella tehty havaintoja meritaimenen kutemisesta. Ilman aktiivista luonnonsuojelutyötä ja vesienhoitoa joen tila ei olisi niin hyvä kuin se nyt on.

Uudenmaan piiri

• Uusimaa 2050 -maakuntakaavaan saatiin tuhansia hehtaareja piirin suojelualue-esityksiä mukaan.
• Korona toi ihmiset lähiluontoon ja sitä puolustamaan. Varsinkin kuntametsien suojelussa hakkuita vastaan saatiin monia voittoja. Monta metsää pelastettiin mm. Uudellamaalla Helsingissä, Vihdissä ja Tuusulassa. Piirin asiantuntijat ja ympäristöjuristi antoivat näissä tapauksissa yhdistyksille tärkeää apua.
• Uudellamaalla saatiin pysäytettyä monia hakkuita luonnonsuojelulain hallintopakkojen vireillepanoilla valitusten käsittelyn ajaksi muun muassa Helsingissä ja Kirkkonummella.
• KHO vahvisti voittomme Sipoon rakennusjärjestyksestä hylkäämällä kunnan valituksen vuosikirjapäätöksellä. Tämän jälkeen myös Kirkkonummen kunta muutti rakennusjärjestystään valituksemme mukaiseksi. Nämä päätökset suitsivat ylimitoitettua rantarakentamista pelkällä rakentamisjärjestyksellä ja puolustavat kaavoituksen merkitystä.
• Oikeus kumosi Helsingin Patterinmäen asuntorakentamisen liito-oravametsän päälle ja palautti Raide-Jokerin rakentajat hakemaan lain mukaista poikkeuslupaa liito-oravan suojelusta. Helsingin Patolassa kiista johti siihen, että maakaasuputken linjaa muutettiin paremmaksi. HELSY toimi näissä aktivisena.
• Helsingin Lapinlahden sairaalan luonto- ja kulttuuriarvoja uhannut kaava saatiin uuteen valmisteluun.
• Helsingin kansallinen kaupunkipuisto pelastettiin jatkokäsittelyyn kaupungin hallinnon yritettyä haudata hankkeen.
• Helsingin Vanhankaupunginpadon purun vaihtoehtojen selvitys saatiin valtuustossa etenemään kaupungin byrokratian hylkäysesityksestä huolimatta.
• Uudenmaan piirin Ketosirkka II -hanke kunnosti uhanalaisten lajien tarvitsemia luontotyyppejä ja torjui haitallisia vieraslajikasveja. Uudenmaan perinnemaisemaryhmä UUPE täydensi vapaaehtoistoiminnalla työtä.
• Uudenmaan piiri jatkoi Hiljan eli hiljaisuuden päivien viettoa 8.10. Tänä vuonna palkittiin Ympäristönsuojeluviranhaltijat (YSV) etäseminaarissa.
• Uudenmaan piiri julkaisi liito-oravan oikeudellisen käyttöoppaan ja järjesti juristien kyselytunnin, jonka kysymyksiä puitiin tarkemmin blogisarjassa. Piiri järjesti myös lepakkoillan ja teki ohjeen vesiskootterien vastustuksesta.
• Piirit ja yhdistykset tekivät paljon kaava- ja yva-lausuntoja. Niillä oli usein merkitystä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen uusi jätteenkäsittelyalue sijoitetaan nyt niin, ettei se tule Uudenmaan piirin puolelle Orimattilan ongelmallisille kohteille.
• Uudenmaan piiri osallistui ensi kertaa Fortumin yhtiökokoukseen vastustaen Datteln-hiilivoimalaa Saksassa.
• Vantaan Energia, jonka ympäristöluvasta Uudenmaan piiri on taistellut oikeudessakin, ilmoitti luopuvansa turpeen poltosta
• Uudenmaan piiri oli mukana NEMO-kaivoshankkeessa, jonka yhteydessä se oli järjestämässä paneelia Docpoint-festivaalilla.

“Olemme vaatineet rahkasammaleen nostoa luvanvaraiseksi, sillä nosto tuhoaa suon elinympäristönä ja hiilinieluna ja lisää metaanipäästöjä.”

Marjo Niemenmaa
,
Pirkanmaan piiri

Kuva: Petri Pietikäinen

Pirkanmaan piiri

• Pirkanmaan piiri on jättänyt Ympäristöministeriölle kaksi valtavaa aloitetta: Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen laajennusesitys, joka toteutuessaan toisi Pirkanmaalle 115 km2 uutta kansallispuistoaluetta. Laajennusesitys sisältää useampia Natura-alueita ja suojelualueita, Riuttaskorven virkistysmetsäalueen, Haukkamaan ympäristöarvometsäalueen ja lukuisia arvokkaita luontokohteita, jotka ovat olleet mukana ympäristöjärjestöjen SuoMaa -suojeluesityksessä vuonna 2016
• Rahkasammaleen nosto luvanvaraiseksi. Nyt toiminnalle ei vaadita mitään lupaa, vaikka nosto tuhoaa suon elinympäristönä ja hiilinieluna ja lisää metaanipäästöjä. Maakunnallisesti arvokkaalla Sarvinevalla Kihniössä suon pintakasvillisuus on käytännössä tuhottu rahkasammalta kuorimalla. Kuorintaa on tehty vain suon luonnontilaisella osalla ja paikoin jopa noin puolen metrin syvyydelle.
• Ottanut kantaa paikallisiin ongelmakohtiin ja jättänyt tarvittaessa muistutuksia ja valituksia. Tällaisia ovat olleet mm.

1. Tampereen Hiedanrannan saaritäyttö
2. Kangasalle ja Pälkäneelle tekopohjavesilaitoksen rakentaminen ja valmistelulupa (Tavase)
3. Malminetsintäluvat (Dragon Mining, Sotkamo Silver)
4. Turvetuotantoalueiden ympäristöluvat
5. Kaavoitukset

• Kotouttavaa Luonnonhoitoa Pirkanmaalla (KOLU) -hanke toteutettiin 2017–2020. Vaikka tänä vuonna korona aiheutti ongelmia tapahtumien järjestämisessä. Piiri sai kuitenkin upean vuoden ja luontokohteita hoidettiin valtavasti. Kokonaisuudessaan hanke on tehnyt hoitotöitä yli 30 alueella ja samalla luonut maahanmuuttajille väylän tutustua suomalaiseen luontoon, kieleen, väestöön ja maaseutuun.
• Tänä vuonna piiri panosti tiedotukseen, minkä vuoksi se on ollutkin hyvin näkyvillä eri paikallismedioissa, mutta myös valtakunnallisesti.
• Edustanut laajasti alueellisissa ryhmissä kuten Pirkanmaan Ilmastofoorumissa, Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmässä, Kokemäenjoen kalakantojen hoidon seurantaryhmässä, Riistaneuvostoissa, Pirkanmaan ilmastotiekartan yhteistyöryhmässä sekä Helvetinjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyöryhmässä.

Paikallisia voittoja

Liiton, piirien ja yhdistysten yhteydenotot johtivat monien luontokohteiden pelastumiseen. Esimerkiksi Hattulassa pelastuivat törmäpääskyn pesinnät, kun hiekkakuopan töitä ajoitettiin uudelleen liiton otettua yhteyttä ELY-keskukseen.

Luonnonsuojeluliiton Espoon ympäristöyhdistys

• Uudenmaan maakuntakaavasta jätettiin muistutus yhdessä Uudenmaan piirin kanssa.
• Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksesta jätettiin muistutus ja lausunto, jossa todettiin, että kaavan valmisteluun on otettava lisäaikaa. Kaavan nähtävilläoloa mainostettiin jäsenistölle useamman videoidun tietoiskun avulla, sekä osallistuttiin kaupungin infotilaisuuksiin, jotka koronan takia pidettiin nettitilaisuuksina. Uusi kaava herätti paljon huolta kuntalaisten keskuudessa. Kaavasta laadittiin myös lyhyt yhteenveto niistä strategisesti tärkeistä alueista, joissa Espoon luonto tulisi huomioida.
• Espyy antoi myös useita muistutuksia asemakaavoista, kuten Puolarintien jatkeen asemakaavasta, Kyytimäen asemakaavasta ja Hepokorvenkallion asemakaavasta.
• Helsingin hallinto-oikeus totesi Gobbackankallion asemakaavan lain vastaiseksi Espyyn ja Ely-keskuksen valitusten johdosta.
• Espyy teki virtuaalinen luonto- ja kulttuuripolun korvaamaan peruuntuneita tapahtumia.
• Espoon Kotiseudun ulkoilupolut suunnitelmasta vuosille 2021–2030 annettiin lausunto, joka johti moniin ehdotettuihin muutoksiin. Saimme lisättyä yhteistyötä Espoon luonnonhoitoyksikön kanssa sekä antaa kommentit Espoon metsätyöohjelmaan vuosille 2020–21 ja kutsun tulla keskustelemaan yksikön johdon ja suunnittelijoiden kanssa.
• Träskändan, Ingaksenmäen, Tollinmäen ja Pihlajarinteen ulkoilupolkusuunnitelmista annettiin erillinen kannanotto.
• Espyy sai julkaistua useita kirjoituksia lehdistössä, kuten mielipidekirjoituksen POKEsta ja Espoonväylästä sekä Högnäsin suojellusta tammesta.

Luonnonsujeluliitto Kaakkois-Kymi

• Alkuvuodesta yhdistys onnistui laatimaan perusteellisen kahdeksan sivuisen lausunnon Haminaan suunnitteilla olevan Finnish Battery Chemicals Oy:n Akkumateriaalituotanto YVA-ohjelmaan. Tätä meille vaativaa saavutusta ei olisi kuitenkaan saatu aikaan ilman erinomaisten asiantuntijoiden ja piirin toiminnanjohtajan tukea. Suurimpana uhkana hankkeessa on Itämereen kohdistuva valtaisa natiriumsulfaattikuormitus ja seuraammekin nyt jännityksellä ELY-keskuksen päätöksiä.
• Pandemian iskiessä loppuvuoden toiminta supistui. Yhdistys onnistui kuitenkin järjestämään sudenkorentoretken, lupiinien poistotalkoilut ja perhosvalon.
• Näistä kolmesta laajin on Haminan Kirkkojärven luonnonsuojelualueella ja sen reunamilla Meltissä tehty lupiinien poistotyö, jota yhdistys pitää torjuntavoittona. Työtä on tehty jo viitenä vuonna, enimmäkseen yhden miehen urakoimana, mutta myös talkoilla yhdistyksen ja piirin kanssa. Tänä vuonna 2020 talkootunteja on kertynyt jo yli 250. Lupiineja on kaivettu juurineen ylös satoja kiloja ja puun taimia ja nuorta puustoa poistettu paahdekasvien tieltä ainakin ainakin traktorikuormallinen. Median ja ohikulkevien ihmisten huomiot ovat olleet kannustavia.

Kangasalan Luonto ja Pirkanmaan piiri ry

• Taistelu Vehoniemenharjun tekopohjavesihanketta vastaan jatkuu.

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys

• Mikkelin kaupunki suojeli Säynätin retkeilyreitin ja sitä ympäröivät metsät METSO-rahoituksella. Neuvottelut ELYn kanssa aloitettiin Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistyksen vuoden 2017 lopussa kaupungille tekemän aloitteen pohjalta. Alueen puusto on pääosin kuusivaltaista varttunutta ja vanhaa metsää, mutta ilahduttavasti yhdistyksen rajausehdotuksen mukaisesti alueeseen sisällytettiin myös nuorempia metsäkuvioita, jolloin saatiin muodostettua yhtenäinen 66 hehtaarin suojelualue. Retkeilyalue sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja kaupunki on rakennuttanut sinne uusia retkeilyrakenteita, mm. esteettömän kodan ja tulipaikan.

Paimion seudun ympäristöyhdistys

• Yhdistys on koronasta huolimatta onnistunut Paimionjokilaakson perinnemaisema-alueen hoidossa. Talkooleirien järjestelyissä sopeuduttiin vallitsevaan tilanteeseen: ruokajakelu tapahtui ulkona ja yöpyminen tehtiin niin, että samassa huoneessa yöpyi vain saman perheen jäseniä. Turvavälit oli helppo pitää ulkona tapahtuvissa perinnemaisemahommissa. Kaikki työt saatiin suunnitellusti tehtyä ja näin alue pysyy elinkelpoisena siellä viihtyvälle lajistolle.

Keski-Karjalan Luonto ry

• Sienestäjä voittaa aina! Keski-Karjalan Luonto ry on järjestänyt sienineuvontaa syystapahtumissa tai kauppakeskuksessa yli 20 syksynä. Lähes kaikkia kiinnostava, myönteinen aihe luo yhteyksiä ihmisiin, joita yhdistystoiminta muulloin tavoittaa vain harvoin. Näyttelyä edeltävän päivän näytteidenkeräys järjestetään aina yleisöretkenä ja usein yhteistyössä jonkin yhdistyksen, seuran tai oppilaitoksen kanssa.

Rovaniemen yhdistys

• Kemijoki Oy hävisi eli Luonnonsuojeluliitto voitti KHO:ssa Sierilän voimalaitoksen rakennuslupakiistan maaliskuussa.