Uhanalaiset elinympäristöt jäävät heitteille hallituksen leikkauksen takia

Tiedotteet

Hallituksen budjettileikkaukset panivat tauolle Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksen kunnilta ja järjestöiltä, joiden hankkeisiin on vuosina 2022–2025 käytetty noin 10 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena useimmat näistä uhanalaisista kohteista jäävät oman onnensa nojaan, luontokato pahenee ja työllisyyskin heikentyy.
Niittykukkia niityllä.
Kuva: Raisa Kyllikki Ranta

Luontokatoa ei pysäytetä ilman luonnon ennallistamista. EU:n ennallistamisasetuksen mukaista elinympäristöjen ennallistamistamisvelvollisuutta toteutetaan Suomessa Helmi-elinympäristöohjelman kautta. 

Petteri Orpon hallituksen leikkaukset luonnonsuojelun rahoitukseen osuivat myös Helmi-ohjelmaan, ja nyt rahoitus on loppumassa kokonaan Kunta- ja Järjestö-Helmi -hankkeilta. Kunnat ja järjestöt ovat toteuttaneet noin 150 luonnonhoito- ja ennallistamishanketta niille suunnatun Helmi-rahoituksen avulla. Nyt jäljelle on jäämässä vain ely-keskusten itsensä toteuttama Helmi-työ.

“Luontokatoa täytyy torjua laajalla rintamalla. On pöyristyttävää, ettei valtion budjetista pystytä ohjaamaan muutamaa miljoonaa euroa kuntien ja järjestöjen toteuttamaan luontokadon torjuntaan”, sanoo Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka

Vuodesta 2022 Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on ennallistanut äärimmäisen uhanalaisia elinympäristöjä Helmi-ohjelman rahoituksella yhdessä kuntien kanssa. Hoidossa olevien kohteiden määrä on kasvanut ja tulevana kesänä kohteita on jo 37. Myös hoidettava pinta-ala on kasvanut. Kun rahoitus nyt loppuu, aloitetut hankkeet ja niiden luonnonhoitotoimet päättyvät, koska korvaavaa rahoitusta on erittäin vaikea löytää. 

Luonnonhoidolla ja ennallistamisella on myös työllistävä vaikutus. Uudenmaan piirin maastokohteilla tehtiin vuonna vuosina 2022–2024 yhteensä yli 22 henkilötyövuoden edestä töitä. Hankkeissa on työllistetty pääosin vaikeasti työllistettäviä henkilöitä. 

“Rahoituksen leikkaaminen on hallitukselta käsittämätön päätös. Summa on valtion budjetissa mitätön ja todellinen kulu on vielä pienempi, kun huomioidaan se, että luonnonhoitajat joutuvat nyt työttömiksi ja siten yhteiskunnan tukien varaan. Hanke on kyennyt pysäyttämään luontokadon etenemistä, mutta nyt luontokato kiihtyy. Monissa kohteissa on torjuttu myös runsaasti leviäviä vieraslajeja, jotka sitten valtaavat alaa alkuperäiseltä lajistolta. Esimerkiksi perinnemaisemakohteet, jotka ovat kaikki uhanalaisia, tarvitsevat säännöllistä hoitoa. Hoidon päättyessä menetetään myös iso osa hyödyistä, jotka on saavutettu ja kohteiden lajisto taantuu jälleen. Hallituksen täytyy palauttaa rahoitus Kunta- ja Järjestö-Helmille”, toteaa Uudenmaan piirin puheenjohtaja Laura Räsänen

Lue lisää:

Tietoa Helmi-ohjelmasta

Lisätietoja: 

Laura Räsänen, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, puheenjohtaja, 050 4389795, laura.rasanen@sll.fi

Ursula Immonen, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, toiminnanjohtaja, 044 2580598, ursula.immonen@sll.fi 

Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto, toiminnanjohtaja, 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi 

Ajankohtaista