Uusi Ve­sis­tö­lä­het­ti­läs -toimintamalli

Aloitin huhtikuun alussa Suomen luonnonsuojeluliiton vesistölähettiläänä, kohdealueenani Saarijärven reitti. Työtäni rahoittaa Freshabit LIFE IP -vesistöhanke, vähintään 8 seuraavaa kuukautta. Olen loppuvuoden työvapaalla päätyöstäni, Jyväskylän kaupungin ympäristöasiantuntijan tehtävistä.

Työni alkoi rapsakasti. Pääsin ensimmäisenä kahtena työpäivänäni verkostoitumaan Lammin tutkimusasemalla Freshabit-yhteistyöperheeseen, 31 kumppaniin, jotka toimivat yhdessä Suomen vesiperinnön säilyttämiseksi ja vesien hyvän tilan palauttamiseksi. Yhteistyössä kehitetään esimerkiksi mallinnusta, järvien tilan seurantaa, vesistöjen kunnostusta ja ympäristökasvatusta. Tiedossa on, keneltä voin kysyä lisätietoa omaan työhöni liittyen.

Hankepäivien jälkeen perehdyin maastossa Saarijärven reitin latvavesiin. Räntäsateessa ja tiukassa tuulessa marssimme Eskelisen Rikun (Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö) ja Haakanan Helenan (toinen vesistölähettiläs) kanssa Kortejoen ja Pekkasenjoen mutkia ja äimistelimme kevättulvan vaikutuksia pelloille ja Kyyjärveen. Freshabit LIFE -hankkeen tiedottaja Hilkka Peltola pysyi sitkeästi kintereillämme, tehtävänään haastatella ja kuvata meitä vesistölähettiläitä (lue juttu Luonnonsuojelija-lehdestä!). Reissusta sain erinomaiset valmiit kontaktit, joista aloittaa toimintaryhmän kokoaminen. Sekä märät kengät, keikahtaessani kuvauksissa toisen saukon perään koskikivikkoon. Mieleenpainuvinta oli paikallisen oppaamme, eläkkeelle jääneen opettajan huikea tietämys luonnon tilasta ja tilastoinnista kotiseudullaan.

Vesistölähettiläs -toimintamalli tarkoittaa kuntalaisista muodostuvaa vapaaehtoisten ryhmää, joka alkaa seurata oman lähivesistönsä ja järvensä tilaa. Minun tehtäväni vesistölähettiläänä on muun muassa opastaa, millä menetelmillä järven tilaa voi tarkkailla ja parantaa. Mittaus- ja seurantatiedot kirjataan avoimiin tietojärjestelmiin, joista kuka tahansa voi hyödyntää tietoa. Seurantatieto auttaa ymmärtämään oman vesistön tilaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Saamansa tiedon ja koulutuksen avulla toimintaryhmän jäsenet voivat jatkossa valita sopivia tapoja vaikuttaa veden tilaan, joko itse maanviljelijänä, metsänomistajana tai opastamallavesistöystävällisiä toimintatapoja muillekin. Toimintaryhmä voi oman kiinnostuksensa mukaan tehdä myös keveitä talkootöitä, kuten pienen suon ennallistamista. Jos tarvetta on isommalle kunnostushankkeelle, opastamme mistä rahoitusta voi hakea.

Toukokuun alkupuolella Kaunis Kyyjärvi -yhdistys päätti hyväksyä ”alajaostokseen” Vesistölähettiläs -toimintaryhmän. Tärkeää oli, että toimintaryhmän pohjalle saatiin yhdistys, jolloin myös rahoituksen haku mahdollistuu. Itselleni tärkeää oli myös kunnan johdon kiinnostus ja sitoutuminen vesien hyvän tilan edistämiseen. Toimintaryhmään kalastetaan myös kalavesien osakaskuntien puheenjohtajaa ja jäseniä, turvesoiden, maa- ja metsätilojen omistajia, paikallisia erityisosaamista omaavia ihmisiä, yrittäjiä, opettajia sekä kunnan ympäristösihteeriä.

Pian laitamme kutsua perustettavaan toimintaryhmään. Keitä saamme mukaan?

Mervi Saukko

Kirjoittaja on vesistölähettiläs Freshabit-hankkeessa