Vaelluskaloille vapaa kulku Selkämereltä Tampereelle

Tiedotteet

Kokemäenjoki halutaan palauttaa elinkelpoiseksi vaelluskaloille. Seitsemän järjestöä jätti 15.11.2023 kalatalousviranomaiselle aloitteen koskien yhdeksää vesivoimalaa Kokemäenjoen reitillä.

Harjavallan vesivoimalaitoksessa on suuri putouskorkeus. Voimalan alle jäivät Kokemäenjoen alajuoksun suurimat kosket. Kuva: Matti Pellinen

Kokemäenjoki-aloitteella halutaan panna vireille voimaloiden kalatalousvelvoitteiden muutos ja siten vauhdittaa kalojen vaellusyhteyksien palauttamista. Käytännössä voimaloiden yhteyteen olisi rakennettava ohitusuomat, joissa vesi virtaa ympäri vuoden. Niissä kalat voisivat uida voimaloiden ohi vapaasti. Ohitusuomiin syntyisi myös virtaavan veden elinympäristöjä.

”Haluamme pelastaa suurjoen vaelluskalakannan. Tähän asti vesivoimalat ovat sulkeneet koko virta-alueen, mutta vaelluskalojen on nyt aika saada osansa. Samalla luodaan alueelle kalastuspaikkoja, työpaikkoja ja matkailun mahdollisuuksia”, sanoo aloitteen valmistellut puheenjohtaja Pekka Vuorinen Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistyksestä.

Suomessa vesivoimalan toiminta perustuu vesitalouslupaan ja sen kalatalousvelvoitteeseen, jossa määrätään esimerkiksi kalatien rakentaminen tai muu korvaus haitasta kalakannoille ja kalastukselle. Velvoitteet ovat usein puutteellisia tai niitä ei ole pantu toimeen.

Kokemäenjoen reitin yläpäässä Tammerkoskessa on neljä 1800- ja 1900-lukujen taitteen voimalaa, joilla on kalatien rakentamisvelvoite toteuttamatta. Kokemäenjoen pääuoman sulkee kolme 1920–1940-luvuilla rakennettua voimalapatoa, joiden velvoitteet ovat jääneet puolitiehen. Äetsän kalaportaat ja Harjavallan kalahissi eivät toimineet, eikä Kolsin kalatietä koskaan rakennettu. 1950-luvulla voimalaitokset vielä Tyrväälle ja Meloon, joiden velvoitteiksi määrättiin vain kalanistutus, sillä vaelluskalat eivät enää päässeet nousemaan alempien voimaloiden ohi.

Kokemäenjoki kuuluu Suomen suurjokiin, ja se yhdistää Näsijärven Selkämereen. Kokemäen reitin vedet virtaavat Tampereelta Poriin joen pääuomaa ja järvireittejä myöten. Vaelluskalakannat ovat istutusten varassa, vaikka nykytiedon valossa se ei ole kestävää. Kalaistutukset ovat luvissa tilapäisratkaisu ennen kalojen luontaista lisääntymistä tukevia ratkaisuja. Vaellusyhteyksien ja lisääntymisalueiden palauttamisesta hyötyisivät uhanalaiset kalat kuten Itämeren lohi, siikakannat, harjus, meritaimen, ankerias, järvilohi, toutain ja nahkiainen.

”Suomessa on vanhastaan rakennettu melko vähän ja lähinnä teknisiä kalateitä, jotka toimivat huonosti ja ovat talvisin kuivana. Siksi iloitsen tästä rohkeasta aloitteesta ohitusuomien ja ympärivuotisten virtaamien puolesta”, sanoo kehityspäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Aloitteen ELY-keskuksille allekirjoittivat Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja sen Satakunnan ja Pirkanmaan piirit, WWF Suomi, Villilohi ry, Pelastetaan vaelluskalat ry sekä Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry. Aloitteen laatimisen on mahdollistanut Suomen luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -hanke Partioaitan 365-klubiin tukemana. Hankkeessa on tuotettu aloitepohjia ja annettu lakiapua aloitteiden laatijoille, jotta vesivoimaloiden yhteyteen saataisiin kalankulku ja ympäristövirtaamat.

Lisätiedot:

  • Aloite kalatalousvelvoitteen muuttamisesta ja kalojen luontaisen elinkierron turvaamisesta Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille: Aloite verkkosivuilla
  • Voimaloiden sijainti kartalla ja tee aloite: sll.fi/vapauta-virrat
  • Kokemäenjoen voimalat -tiivistelmä (pdf)
  • Pekka Vuorinen, puheenjohtaja, Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys ry, kunnostusyhdistys@gmail.com, 044 030 1166
  • Virpi Sahi, kehityspäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, 050 3082457, virpi.sahi@sll.fi

Lisätietoja

 

Kehityspäällikkö Virpi Sahi

Ajankohtaista