Vanhojen metsien epäuskottava suojelu on farssi

Tiedotteet

Suomi sitoutui suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät jo kesällä 2020. Viiden vuoden valmistelun jälkeen tänään annetut suojelukriteerit ovat valitettavasti iso rimanalitus. Sadat tutkijat, tiedepaneelit ja lukuisat suomalaiset asiantuntijat ovat osoittaneet, että suojelun kriteerit eivät ole tiedepohjaiset, vaan ne jättävät ison osan suojelemattomista arvometsistä hakkuiden armoille hallituksen päätöksellä.
Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja vanhoja puita. Kuvassa aarniometsää Pyhä-Häkin kansallispuistossa.
Kuva: Pertti Harstela / Vastavalo

Pääministeri Orpon hallitusohjelman suuri ympäristölupaus oli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle välttämättömien, suomalaisille rakkaiden vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu valtion mailla. Tehtävän piti olla selkeä ja kohtuullisen helppo. Toisin kuitenkin kävi. Valtaosa valtion maiden vanhoista suojelemattomista metsistä jää vaille suojaa.  

“Hallitus jättää ison osan suomalaisten yhdessä omistamista, valtion arvokkaimmista vanhoista metsistä pysyvän suojelun ulkopuolelle. Valtion maita hallinnoiva Metsähallitus on tunnistanut jo aiemmissa kartoituksissaan satoja tuhansia hehtaareita suojelemattomia aarnikohteita, mutta siitä huolimatta on riski, että nyt niistä ja muista jo vanhoiksi metsiksi tunnistetuista alueista pysyvään suojeluun pääsee vain osa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.

Metsien suojelutilanne on huono varsinkin eteläisessä Suomessa. Poliittisesti liian tiukoiksi asetettujen kriteereiden ulkopuolelle jää erityisesti aiemmissa kartoituksissa löydettyjä eteläisen Suomen vanhoja metsiä. 

“Hallituksen puheet vanhojen metsien suojelusta ovat niin suuressa ristiriidassa tänään hyväksyttyjen kriteerien kanssa, että kansalaiset voivat oikeutetusti kokea tulleensa huijatuiksi. Arvometsien säilyminen hakkuu-uhan alla ei auta luontokadon pysäyttämisessä. Ei näillä näytöillä liiemmin kiitosta voi hallitukselle jakaa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Suojelufarssin suurin kärsijä on Suomen upea luonto lukuisine lajeineen. Perässä kuitenkin seuraa metsäteollisuus, jonka toimintaa epäonnistunut suojelupäätös haastaa monin tavoin. Vastuu vanhojen ja luonnontilaisten metsien tunnistamisesta jää nyt myös puun ostajalle. Lisäksi epäuskottava suojelupäätös ei varmasti luo luottamusta kansainvälisiin kumppaneihin, koska suomalaisen puun ekologisuudesta on vaikeampi varmistua.

Hallituksen päätös jättää iso osa valtion vanhoista metsistä suojaa vaille on valtava epäonnistuminen. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää kriteerien korjaamista luontokadon pysäyttämiseksi välttämättömänä.

Lisätietoja:

Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, liisa.toopakka@sll.fi, 0405043989
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, antti.heikkinen@sll.fi, 044 9010 461 

Ajankohtaista