Vesilintujen suojelu etenee hitaasti mutta varmasti 

Vesilintujen metsästyksen suurin ongelma on uhanalaisten lajien pyynti. Uhanalaisista lajeista tukkasotkaa ja nokikanaa saa yhä ampua. Vaarantuneista lajeista saa metsästää metsähanhea – joka on onneksi rauhoitettu osassa maata – haapanaa, jouhisorsaa ja heinätavia.

Monet luonnonsuojelujärjestöjen suojeluvaatimukset ovat kuitenkin toteutuneet. Punasotka ja tukkakoskelo on tänä syksynä rauhoitettu. Haahka on rauhoitettu syksyllä, vaikka sen koiraita saa yhä ampua kesällä. Tämä on ongelmallista.

Alli on rauhoitettu sisämaassa, mutta merellä, missä niitä on syksyllä eniten, niitä saa ampua peräti viisi päivässä metsästäjää kohti. Merihanhi on rauhoitettu sisämaassa, ja sille on annettu kahden linnun suositus päivää ja metsästäjää kohti. Metsähanhi on rauhoitettu maan kaakkoiskulmaa lukuun ottamatta. Näin metsästyksen kestävyys etenee askel askeleelta.

Metsästäjä voi aina toimia itse lain vähimmäisvaatimuksia paremmin. BirdLife ja Metsästäjäliitto ovatkin vedonneet yhdessä maltin ja kohtuuden puolesta. Se on tärkeää, koska uhanalaisten lajien lisäksi tärkeimpien riistalintujen telkän ja tavin poikastuotto on ollut heikkoa.

Järjestöt korostivat myös varman lajinmäärityksen tarvetta. Erityinen ongelma on hämärämetsästys. Sen lopettamista Luonnonsuojeluliitto on vaatinut jo neljännesvuosisadan.

Lisäksi on korkea aika luoda Suomeen metsästykseltä vapaiden lintuvesien verkosto. Nyt metsästys on sallittua useimmilla lintuvesien suojelualueilla. Metsästyksen alku häiritsee myös niillä niillä olevia rauhoitettuja lajeja. Lintujen pitäisi saada valmistautua syysmuuttoon ja talvehtimisen rasituksiin lepäilemällä ja ruokailemalla rauhassa. Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife esittivät tällaista verkostoa jo vuonna 2005. Asian selvittäminen saatiin Uhanalaisten lajien suojelun toimenpideohjelmaan vihdoin vuonna 2016.

Metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden yhteinen etu on vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen hoito ja ennallistaminen. Rinteen hallitusohjelmaan saatiin tästä tärkeä kirjaus: ”Toteutetaan heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma.” Kunnostustöiden rahoitusta pitää kiirehtiä vielä budjettiriihessä. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on vasta neljännes luonnolle luvatusta sadan miljoonan euron vuosittaisesta lisärahoituksesta.

Tapani Veistola
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija