VieKas LIFE -hankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen vastine HS:n 13.6.2019 mielipidekirjoitukseen
–
Lähetetty Helsingin Sanomien mielipidekirjoitustoimitukseen pe 13.6.2019 (julkaisematta vielä 14.6.) Kurtturuusun ja lupiinin kitkeminen palvelee luonnon monimuotoisuutta Tapio Yli-Kovero toi eilisessä (13.6.2019) mielipiteessään esille huolensa luonnon monimuotoisuudesta ja pölyttäjähyönteisten ahdingosta. Yli-Koveron…
Lähetetty Helsingin Sanomien mielipidekirjoitustoimitukseen pe 13.6.2019 (julkaisematta vielä 14.6.)
Kurtturuusun ja lupiinin kitkeminen palvelee luonnon monimuotoisuutta
Tapio Yli-Kovero toi eilisessä (13.6.2019) mielipiteessään esille huolensa luonnon monimuotoisuudesta ja pölyttäjähyönteisten ahdingosta. Yli-Koveron väitteet Suomessa haitallisiksi vieraskasvilajeiksi luokitelluista kurtturuusuista ja komealupiinista ovat kuitenkin virheellisiä. Lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuus on tällä hetkellä uhattuna usealla eri tavalla, joiden ratkaisemisessa ihmisten toiminta ja valinnat on keskeisessä roolissa. Kurtturuusun ja komealupiinin, kuten muidenkin haitallisten vieraslajien aiheuttama haitta on elinympäristöjen häviämisen ohella merkittävin syy luonnon monimuotoisuuden häviämiseen.
Kurtturuusu ja komealupiini ovat monien muiden vieraskasvi- ja eläinlajien lisäksi lisätty 1.6.2019 valtioneuvoston päätöksellä vieraslajiasetuksen lajien joukkoon. Kurtturuusun läpitunkemattomat kasvustot valloittavat kasvupaikkoja rannikon ja saaristomme rantojen uhanalaistuneilta kasveilta ja selkärangattomilta lajeilta. Komealupiini yksipuolistaa muun muassa tienpientareiden ja niittyjen alkuperäistä kasvilajistoa, jotka ovat välttämättömiä ravintokasveja päiväperhoslajiemme toukille.
EU:n ja Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon päätyneet lajit ovat käyneet läpi tieteelliseen näyttöön perustuvan laajan riskinarviointiprosessin, jossa selvitetään lajin luonnolle, ihmisten terveydelle tai taloudella aiheuttama todellinen mutta myös potentiaalinen vahinko, joka voidaan ennaltaehkäistä rajoittamalla lajien käyttöä lainsäädännön keinoin.
Kirjoituksessa mainittuja valkoposkihanhia ja merimetsoa ei luokitella Suomessa vieras- vaan tulokaslajeiksi, koska ne ovat levinneet Suomeen ilman ihmisen myötävaikutusta.
Suomalaiseen piha- ja luontomaisemaan arkipäiväistyneet haitalliset vieraslajit ovat uhka Suomen luonnolle, ja niiden aiheuttamat haitat tulevat todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa ilmastomme lämmetessä. Suomen luonnonsuojeluliiton EU-rahoitusta saaneen VieKas LIFE -hankkeen tavoitteena on kasvattaa vieraslajitietoisuutta ja saada liikkeelle suomalaista joukkovoimaa pysäyttämään niiden leviäminen.
Suomen ympäristökeskus on mukana laatimassa Suomen vieraslajiasetukseen liittyvää hallintasuunnitelmaa kurtturuusun ja lupiinin lisäksi myös muiden Suomen haitallisten vieraslajien torjuntaan.
Markus Seppälä
Vieraslajiasiantuntija, VieKas LIFE-hanke
Suomen luonnonsuojeluliitto
Terhi Ryttäri
Vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskus
Lisää tietoa VieKas LIFEsta löydät hankkeen sivuilta: www.sll.fi/viekas-life
EU:n vieraslajilistan lajien hallintasuunnitelmat Suomessa: http://vieraslajit.fi/fi/node/26
Lisätietoja
Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä
- +358 44 3069 546
- markus.seppala(a)sll.fi